"Kaasosein oot kaunosein
mie kysyn siso siulta
mihin veittä meiän neion
vain neion lumelle loitta
vain jätittä järven jäälle
vain vetteen viskasitta".

[lauletaan kaasolle sulhasen talolta palattaessa, kerätty Inkerissä Sakkolan kylässä]

"Niin se käiki kuin käkesi
niin se tul kuin toivotteli
sain siityinen sissoin
sai miehen mielellisen
toveritsan toimellisen
sai kauneet katokset
tuvat uuven uutukkaiset
hän sai suojat aivon sorjat
vietiin kyntäjän kyllelle
kaakun saajan kainaloon
leivän saajan leuvan alle
tuo leivän lehosta tuopi
ja kaakun kanervikosta
ja kantaa kalat kottii
pyhät syöttää pyyn lihoilla
aret atran painamalla".

[kaaso laulaa ja ojentaa sulhasen talolla saamansa leivän neidon emolle, kerätty Inkerissä Sakkolan kylässä]
    
"Laha mie siivein sullaat
höyhenein lämpiäät
hallass on hammein helmat
hunnu sikko huutehessa
kui mie pääsen päivän päälle
voinha miekin vuorostain
voinha miekin votkotella
viitsin seissa viikollain".

[kaaso laulaa sulhasen talolle saavuttaessa, kerätty Inkerissä Sakkolan kylässä]
         
"Kuule, neito, kui mie laulan
ja kuule kui sanelen
sie tee liitto päivän kanss
päivän kanss, kuun keralla
viisin vietroin vettä kanna
kuusin ämpärin kuleta
ennen päivän nousemista
aurinkon ylenemistä".

[neidon ensimmäisiä toimia uudessa kodissa, kerätty Inkerissä Sakkolan kylässä]
    
"Mie kyselin velloltaini
lausuin lapselta emmooni
sie et viipynt viipuriss
etkä viipynt viittatuutta
kauvastunt et kauhtanatta
viitta oli tehty viisi vuotta
kauhtana kaheksan vuotta
viitta orrelta vihelsi
kauhtana kahiste huusi
jok miu kasvo kantajain
yleni ylentäjäini".

[sulhasen taianomaisista vaatteista, kerätty Inkerissä Sakkolan kylässä]

"Sulhokaine, nuorukaine
miehe kanta kaunokaine
onk siu huone huolittunna
vaate-orret vaalittunna
teht on huone honkapuista
mihin paat marjan maata
mihin lieminän levätä
mihin meiän neitoseen
mihin paijan pannoo
mihin sorii suhmanoo
viruttaa viittaseen". 

[neidon laulajat laulavat sulhaselle, kerätty Inkerissä Sakkolan kylässä]

"Kysyin tietä tullehilta
maata matkan käynehiltä
käittek tiienn tervehennä
matkaann ani vappaan
risuloihen riuhtomatta
kantoloihen kaapimatta
oksiin otelematta
vessoin vetelemättä
eik ne oksat ottaneet
tervaskannot temponeet".

[lauletaan neidon talolta palaaville, kerätty Inkerissä Sakkolan kylässä]
    
"Tuokaa kartano tulta
alle vallin valkiaista
tuhanneell tuohuksella
saa´alla pärreen-päällä
katsotaan neion silmät".

[lauletaan tarkastettaessa neidon silmiä sulhasen talon ovella, kerätty Inkerissä Sakkolan kylässä]
    
"Älä kiitä kihlojais
älä loaa´i lahjojais
älä vuonna eisimmäissä
älä vuonna toissakaane
älä kohta kolmanteenna
kuin saat lapset lattialle
pojat polven korkukkaiset
siit vast kiitä kihlojais
siit vast laai lahjojais".

[neidon neuvokkilauluja, kerätty Inkerissä Sakkolan kylässä]
    
"Mitä miehii tuvassa
niill on näätäset kypärät
revonhännät rellukkaiset
mitä on naisii tuvass
ne o kaikk utu-hihoissa
niill on paijat aivinaiset
mitä on poikii tuvassa
ne o kaikk polvillaan".

[hääkansan pukeutumista, kerätty Inkerissä Sakkolan kylässä]
    
"Sia tässä on, ei sisoista
jälet täss on, ei jänistä
maja täss on, ei Marrii".

[lauletaan neidon lähdön jälkeen, kerätty Inkerissä Sakkolan kylässä]

"Suvin sulkku-suortuvii
katajoill kampajelen
havuloill harjaelen
jott ei tuule taivahan tuulet
eikä saa utu-sattieet
peitän iku-peittehiee
katan iku-kattehilla".

[lauletaan neidon hiuksia suittaessa, kerätty Inkerissä Sakkolan kylässä]
    
"Hyvä koaase, kaunis koaase
valkia, soria koaase
nyt peäätä pantaniee
silkkii sioittanniee
lakki peäähä laitetoaa
liina lakki liiteteää

ei se lakki paljon paina
liioin ei paina liina-lakki
ei se huntu huolta tuone
palmikko pahhaa mieltä
liioin ei huolta liinalakki
jos on mies mielellinen
toveritsa toimellinen

jos ei mies uo mielellinen
toveritsa ei toimellinen
jos ei viisas vierusmies
siitt se huntu huolta tuopi
palmikko pahhaa mieltä
liion huolta liina-lakki".

[lauletaan kaason lakittaessa neitoa, kerätty Inkerissä Sakkolan kylässä]

"Määette maalle vierahalle
maalle tuntemattomalle
mikä on tiellä vastasessa
se sie tallo jalkoheisi
mikä on tiellä poikkipuolin
se sie katkase kahekse
mik on tiellä myötäsessä
se pane rekosehesi".

[häätalojen välille asetetuista esteistä ja lahjoista, kerätty Inkerissä Sakkolan kylässä]
    
"Mitä on tiellä poikki puolin
ne tallo jalkohees
ne katkase kaheks
mikä on tiell myötäsess
se repäise rinnalleis".

[talojen välille asetetuista esteistä ja lahjoista, kerätty Inkerissä Sakkolan kylässä]
    
"Kyll on kaakku kaunis päältä
jos lie sirkkoi sisässä
akanoi kuoren alla".

[lauletaan neidolle sulhasen talolla, kerätty Inkerissä Sakkolan kylässä]
    
"Osan siekla, onnen siekla
omilleini lapsilleini
täss on villat viitakseis
otrajyvät onnekseis
huolekseis humalan kouhlot".

[lauletaan neidon saapuessa sulhasen talolle, neidon päälle heitetään villaa, ohranjyviä ja humalaa, kerätty Inkerissä Vuolen kylässä]

"La kyselen velloltani
lausun lapselta emoni
kävitkö tiesi tervehenä
matkasi ani vapaana
mik oil tiellä pitkin puolin
se menköhön mukahan
mik oil tiellä poikki puolin
se kaheksi katketkohon".

[lauletaan neidon talolta palanneelle sulhaselle, kerätty Inkerissä Lempaalan kylässä]
    
"Tuokaa nyt turulle tulta
alle viltin valkeaista
tuhannella tuohuksella
kymmenellä kynttelillä
sa'alla pärehen päällä
tuokoon ilmoinen isoinen
kell ei ilmoista isoista
tuokoon ehtoinen emonen
kell ei ehtoista emoa
tuokoon vetre velluensa
millä katson neion silmät".

[lauletaan sulhasen talon ovella neidon silmiä tarkastettaessa, kerätty Inkerissä Lempaalan kylässä]

"Neitonen sisar sissoni
armusta anoppiasi
apellesi anna kättä".

[lauletaan sulhasen vanhempia tervehdittäessä, kerätty Inkerissä Lempaalan kylässä]
    
"Emojain ensin kiitän
siit kiitän sisarijain
siit mie vast vaimojain
emmoin ensi anto paian
siit vast sisäri anto
siit vast vaimo anto
paita ol vaimo valkiamp
paita ol paioist parrain
kakluksil ol kaunistettu
kirsin kans ol kirjutettu
paita paistaa kuin paperi
hohtajaa ko kuu
käyes kylän kattuu".

[sulhasen saamista häälahjoista, kerätty Inkerissä Sohvolan kylässä]
    
"Jos lie potra teiän poika
kenkäkannat tikkajeltu
niin se on ätti meiän neito
silmät suuret, suu soria
peä pieni, perä leviä
kaula helmillä kanittu
otsahiukset oivalliset
hihat varsin valkiaiset
punalangalla punattu
kirslangalla kirjotettu
hame löyhki ja leviä
helmus helkki ja punainen".

[inkeriläisen hääpuvun ulkonäöstä, kerätty Inkerissä Pajulan kylässä]
    

"Osajaa se meiän neito
kaik kankaat kuttoo
rekot tehhä rellotella
kirsin kanss kirjotella
lase ei pirta piitämii
eikä murnaa mutase
käännä ei tointa toisin puolin
tie sie meiän neiolleesen
tie sie viikate terävä
vaali varteen hyvään
sitt vie neito niityllees
sitt se heinä hellähtää
keltakukka keikahtaa".

[neidon ylistyslauluja, kerätty Inkerissä Näsin kylässä]
    
"Sulhokaine, nuorukaine
miehe kanta kaunokaine
tiijät neion ottavaas
vaimon valitsevaas
pie sie vaari vaimostais
älä anna anopin torruu
älä navon nakkiloia
älä kyvyn kolhiloija
seiso iessä niinku seinä
pysy iessä niinku pyssy
ole ku oma eläjä".

[sulhasen neuvokkilauluja, kerätty Inkerissä Mustapään kylässä]
    
"Mistäs tähän kuu kumahti
kustas pääsi päivän nousu
syän yöllä yökkösollä
pimiällä pilkkosella
luulin päivän paistavaksi
kuun jumalan koittavaksi
kun tuo paistoi sulhon paita
ei paita emon tekemä
sison siityisen kutoma
kuu vierryt kude-keränä
tähet suihki sukkulaisna
taivaskaaret kangaspuina".

[lauletaan aamuyöllä sulhasjoukon saapuessa, kerätty Inkerissä Lempaalan kylässä]
    
"Neitokainen, nuorukainen
jo on sotka suojassas
vesi lintut vieressäis
luonnaas on lohikalanen
kirkas tähti taivasessa
kirkkaamp on valittuis
valkea on merellä vaahti
valkeampi vallassas".

[lauletaan sulhasen istuutuessa neidon viereen, kerätty Inkerissä Purnun kylässä]
    
"La mie nousen katsomaan
sorioill silmilläin
korioill kengilläin
kummall on soriat silmät
kumman kasvo kaunehempi".

[lauletaan parin istuessa vierekkäin, kerätty Inkerissä Pajulan kylässä]
    

"Voi mun siitynyt sisoni
siitynyt sisarueni
katso sie ylen olahis
nyt on sorja suojassais
vereväinen vieressäis
soria on meressä sorsa
soriampi siun omaises
kuohia on meressä kuoha
kuohiampi siun omasi
valkia on meressä vaahti
valkiampi siun omasi".

[lauletaan sulhasen istuessa neidon viereen, kerätty Inkerissä Kelton kylässä]
    
"Hyvä koase, kaunis koase
katso kansais hyväst
ni ettei pojat pois tulis
kaunokkaiset karkajais
ni ei vellot pahon tekis
nuotehissa käyessää
jos ne pojat pois tulloot
kaunokkaiset karkajaat
kese jeäp kerran juonta".

[kaason tehtäviin kuuluu katsoa sukulaisten perään, kerätty Inkerissä Sohvolan kylässä]
    
"Nyt on turkki, viitta peällä
nyt on kintahat keäessä
nyt on silkkiin siottu
jo on pantu palmikkoon
reppän on liki lakkee
lik on lieska kiukuaa
likempän on neion liitto
lähempän on neion läkki".

[lauletaan ennen neidon lähtöä, kerätty Inkerissä Pajulan kylässä]
    
"Kuule, kaase, kuin mie laulan
ja kuule kuin sanelen
kuin sie pannet hunnun päähän
paa sie huolet hunnun peäle
älä paa hunnun alle
kuin paat huolet hunnun alle
koasen käet kuivakoot
kämärään kääntykööt".

[lauletaan neidon päätä peitettäessä, kerätty Inkerissä Vuolen kylässä]
    
"Hyvä koaasa, kaunis koaasa
valkia verevä koaasa
istuta ilosykeröt
ilo-lakki peäähän laita
ilo-poaa palmikkoo".

[lauletaan neitoa lakitettaessa, kerätty Inkerissä Mäkien kylässä]
    
"Lauloit lakkapeät petäjät
sekä kukkuit kuusen latvat
kaljuit kanervan oksat
tätä neittä naitaessa
vihantaa vietäessä
sekä nuorta noutajessa".

[puut yhtyvät hääkansan iloon, kerätty Inkerissä Sohvolan kylässä]
    

"Koasoseni, kaunoseni
tull meille tantsimahan
kerrallama keikkumaa
meil on siltamme sileät
tantsulautamme tasaiset
ko et tule tantsimaan
nouse kaase kiukualle
utelasti uunin päälle
helmais lieskalle levitä
paras poika portahaksi
paras tyttö tyynyseksi
virhihän vieraille tulee".

[kaaso nousee kiukaan päälle ja nostaa hamettaan lapsionnen varmistamiseksi, kerätty Inkerissä Liissilän kylässä]
    
"Viitta seisoi jo viisi vootta
kauhtana kaheksan vootta
meijän ismaro isoinnek
meijän kaunoi kantajannek
tänä aamuna varrahain
menniit aittaan mäelle
viitta seelt orrelt jo vihels
kauhtana sanoin läkkäis
jo nyt on aika päällen pannak
harattaa hartiain
ohentaak olkapäillen".

[sulhasen vaatteiden hakeminen aitasta, kerätty Inkerissä Kosen kylässä]
    
"Sulhanen, soria poika
naitti poika nakkijainen
mikä viitta on sijulla
sit ei kanna kaikki miehet
se on kuutamon kutoma
aurinkoisen helskyttämä
sil ol kaari kattehena
päivä niisissä nipaji
tähet suihki sukkulana
pilvet pirtana piraji".

[sulhasen taianomaisesta viitasta, kerätty Inkerissä Tyrön kylässä]
    
"Sulhukkaine, pulpukkaine
miehenkanta kaunukkaine
näytä sie näköisi meille
joks oot paljon parrettunut
ovat siul ulanin uukset
karassierin karvaleuka
ku on siul ulanin uukset
tuonne tuokon stuolitkii
soamme tuohon saksetkii
poama partaveitsetkii
mil myö sulhasen suimma
poamma parran loantalaa".

[sulhasen parran ajaminen, kerätty Inkerissä Koprinan kylässä]
    
"Morsian, miun sisoin
itke i miun sissoin
ku et itke männessäis
itket siel ollessais
ku itket männessäis
naurat siel ollessais".

[neidon neuvokkilauluja, kerätty Inkerissä Rampalan kylässä]
    

"Junni, vietro velloseni
ketä kutsun auttamahan
ketä kutsun ja kumarran
tulkoo ämmä ielimäisnä
tuo siun vanha vaaliaisi
kapaloissa kantajaisi
sitt siun ilmaro isäsi
sekä ehtoinen emosi

Junni, vietro veikkoseni
ketä nyt kutsun auttamahan
tulkoot vietrot veikkosesi
marssi tänne, Matti veikko
astu tänne, Anttu veikko
tulkoot siityset sisosi
Anni siso ielimäisnä
mairukkainen Mar-sisosi
kaunokkainen Kat-sisosi
soriainen Sohv-sisosi

se on naiset nakkiaiset
astukaa nyt auttamahan
nuo siun ehtoisat enosi
sekä täytesät tätisi
no miss on potrat poikaseukot
sekä tyynet tyttösenkot

suku auttoi, heimo auttoi
mutt miss on miehet mein kylästä
sekä naiset naapurista".

[sulhasen suvun antamat häälahjat, kerätty Inkerissä Paukkalan kylässä]
    
"Jääkäät hyväst rakas suku
rakkaat valoiset vanhemmat
en näe mie vaa ennää teitä
tällä iloisell päiväll
nyt viijää minnuu etähälle
sekä mailla vierahilla
mihi ei pääse meijän pääskyt
ei siritä meijän sirkut
siell oon mie polonen
itkelen mie äitiäini

en mie tiijä kui mie vietän
tämän ikävän elämän
lastaa minnuu kottii käymää
tulen omall pellolleini
on sarka naurahtelloo
meijän vilja vieraaks sannoo
mänen pellon sivute
kannis koivu katsahtelloo
miun päälle katsahtelloo

miun silmist veit ne vieräht
kui kaunis sie oli koivu
itkin tunnin vieraissa
läksin hän mie luonta poisi
tulin ommaa porstuaa
kaaloin omall kartanoll
mänin potraa porstuahe
sekä kauniihe kammariihe".

[neidon jäähyväislauluja, kerätty Inkerissä]
    
"Nouse, röyhiö, reestä
salka, saanin kolkkasesta
tule sie tuiskuna tuppaahe
pyöri meijän pöyän luokse".

[lauletaan neidon noustessa reestä, kerätty Inkerissä]
    

"Sulhoi, viljon veljyeini
katsos nyt yli ollaisi
vasemmalle puolelleisi
nyt on morsian rinnallaisi
on ko oksalla omena
tahi puussa piäkkänäinen
piältpä piähkänän valitsit
parahamman piähänpuusta

uoppa puolest nyt ommaisi
pieppäs puolta puolisoisi
ole ain ko aitan iessä
vastassa veräjä vahva
älä meijän neitojammo
älä pilkkanais pitele
ikävällä itkettele
ko tulloo ikävän itku
tule tuomahan kotia
kotiaase katsomahan

koha sie hyvin pitelet
ikäväll et itkettele
tulet meille vierahiksi
hevoseisi riisutahan
itsiäisi syötetähän
syötetähän, juotetahan
koha sie pahoin pitelet
ikävällä itkettele
tulet meille vierahiksi
hevoseisi hirtetähän
omillaisi ohjaksilla
appeisi kujan perässä".

[sulhasen neuvokkilauluja, kerätty Inkerissä Karstalan kylässä]
    
"Kuules, sulhoi, kuin mie laulan
kuin mie puhtaasti puhelen
sekä totta toimittelen
tule hiljaan kotihin
itse riisu rinnustimet
itse aisaisi alenna
tule sitte hiljaa tuppaa
ko ei kauno tuota kuule
tuhista tuli puhalla
kipunasta kiihottele
ko ei kauno tuota kuule
etsi itse iltaseisi
ko ei kauno tuota kuule
hiipsi hiljaa vuotehelle
sitte korvahan puhalla".

[sulhasen neuvokkilauluja, kerätty Inkerissä Karstalan kylässä]
    
"Voi sisoni, voi suloni
eikös harmi haikeroita
vaikeasti vaikeroita
tehä ero elävin silmin
eroleipä leikattu
erokannikka kahaksi
eroputro puretaan".

[lauletaan eroruokia syötäessä, kerätty Inkerissä Pääsylän kylässä]
    
"Lankoi ruokii pannoo
lankoi kantta laittaa
lakeain lankoiseen
elä leikoi leipäisii
pilkoi piirakkaisisii
jo meijet emoinne syötti
tänä huomenna varraan
teki tielen kiukahaisen
paistoi tielen piirakkaista
paistoi kääryn kakkaroja
sulatti pattaisen voita
kaksin syötti kakkarapalaisii
yksin suurimajyväisii
lakeaist lankoiseen
liukkahaist lintuiseen
emme lepy leipihees
emmekä suostu suoloihees
takki ainoi annettava
tyttöi herkku heitettävä
satulalle saatettava
koljulle kohennettava".

[lauletaan sulhasjoukkoa kestitettäessä, kerätty Inkerissä Hevaan kylässä]
    

"Vesat kasvoit velloin tielen
tammet tiellen tammueen
oli seppoi seltsässänne
vesat leikkoi velloin tieltä
tammet tieltä tammueen
katajat reen pajusta
siit vast pääsimän tulolen
siihen viipyi velvyeen".

[sulhasjoukon koettelemuksista, kerätty Inkerissä Hevaan kylässä]
    
"Siä neitoi, meijen minnoi
kuule tänne, kun sanneelen
ootka siä toki torruuja
ootka siä riski riitelijä
siä nyt toru tuotaessa
nyt sanelek saataessa
nyt räisu reppään alla
tekijä on toruja-neitoi
riski neitoi on riitelijä

siä neitoi, meijen minnoi
kääri torvellen torraas
anna kaasen kainaloon
kaasella kantaa kottiin
ja panna patsaan takkaaks
la patsas pahoin sannoo
kiukaat kovin torruut
la siellä torruut torakat
lutsikkaat luettelloot
ja kerput keroilloot".

[neidon neuvokkilauluja, kerätty Inkerissä Tönttölän kylässä]
    
"Terve kuu, terve päivöi
terveeks tervehyttäjäin
maa kova, kivi kovempi
kovemmaksi haltijaksi".

[neitoa suojataan taioin, kerätty Inkerissä Tönttölän kylässä]
    
"Kierrä, kierrä, pyörrä, pyörrä
miun ainoi vellojaan
issoin tulliin turkki
emmoin palava paitoi
ylitsenne lyötäkään
ympäri ravattakaan
siit ei pissy nuoret noijoit
vanhat ei arpojat asetu
pojan nuoren nuoteheen
kansaan pojan kalervoin
istui, kultoi, kuumeasti
elä katso helmaasi
kiiljavuk elä kintahailla
sokeaks siit soimataan
rammaks siitä rakennetaan".

[sulhanen suojataan vanhempiensa vaatteilla, kerätty Inkerissä Tönttölän kylässä]
    
"Katso kaikkein vellon kansa
ja kaiken kalervon kansa
eglen tiellä nukkunutta
tie rajoille rauvennutta
matka oli pitkä tullaksennek
matka pitkä, tie retusa
hako oli hapan lipeä
se oli tiellä poikittain".

[häämatkan kuvaus, kerätty Inkerissä Väskylässä]
    

"Istuak, imantehe
asettak, ainueni
päälle lavitsan jukoitsen
selin seinää sinistä
vasten kantta valkiaista
tunge tulta saappahiin
käkälettä kenkihes
kenkäsiin kesäisiin
talven saatta saappahiin".

[sulhasen kenkiin laitetaan suojelevia kekäleitä, kerätty Inkerissä Tönttölän kylässä]
    
"Oude sisko ja kultainen,
heitä sie vanhat vaattehes
vanhan vahteren vesalle
oksille alempaisille
pane uusia siahan
oksilta ylemmäisiltä
oksilta omenuspuulta
hipiälle hiettömälle
päivänpaistamattomal".

[häävaatteita säilytetään puun oksilla, vaihdetaan yöllä kylpemisen jälkeen, kerätty Inkerissä Töttölän kylässä]
    
"Hoi neito, emoin lapsi
lase yksin jalkaiseis
villervoisen vaipan päälle
viska yksi kintahais
läävän päälle lähtemäks
karitsaksi karsinaan
hoi neito, emoin lapsi
kuin sie tulet tupaan
sauvunnaat salon sisään
ota onni otsa-päästä
lykky patsahan takant".

[neidon lähtölauluja, kerätty Inkerissä Tyrön kylässä]
    
"Sie velloin verevä
laske maahan, marjuein
tanterelle tallaelle
kuralle kupehelleis
se maa vesoittukkoon
vesoisiin kultaisiin
oksiin hopeaisiin".

[lauletaan sulhasen nostaessa neitoa reestä, kerätty Inkerissä Tyrön kylässä]
    
"Luokai häkäinen löyly
visatkai viina-löyly
olut-löyly onneksesi
viina viisahaiseksesi
viisahast elelläksesi
ulos, savu, saunastasi
kylvä kolmella lehellä
yhellä koivu-lehellä
toisella lepän-lehellä
kolmanella haavan-lehell
lepän lehti lemmeksesi
lemmehin elelläksesi
koivun lehti korkiksesi
korkein elelläksesi
haavan lehti haltiaksi
haltiana elelläksesi".

[lauletaan sulhassaunassa, kerätty Inkerissä Tyrön kylässä]

 

"Ulos sauvu saunastanne
sisältä sininen sauvu
luokaatte oloinen löyly
viskatkaatte viinalöyly
hiilille tulekkahille
kipunoille kiilahille
tänä huomena varahin
siun ilmaroi isoisi
ennen kukkoa kupisi
harjalintua havaitsi
valjasti pyhän oroisen
pyhäisihen valjahisen
pyhäisellä tantereella
toi puita pyhiltä mailta
halot harjun kankahalta
tuo vietroi velvyeini
leikkasi halot haluiset
siun siityiset sisoisi
lämmittiit sanata saunan
veen toivat virkkamatta
veen toivat, löylyn loivat
hautoi vastan valmeheksi
kylve kolmella lehellä
yhellä koivun lehellä
toisella haavan lehellä
kolmannella lepän lehellä
koivun lehti korkikseisi
haavan haltiaisekseisi
lepän lehti lemmikseisi
kylve kolmella veellä
yhellä maaveellä
toisella tieveellä
kolmannella suoveellä
maavetoinen mahtavaksi
tietäväksi tieveellä
soreaksi suoveellä
vaiha vanhat vaatteheisi
vanhan vaahteren vesoille
oksille alempaisille
pane uusia siahan
oksilta ylemmäisiltä
oksilta omenuspuulta
kylve löyly kyllikseisi
hautele haluisikseisi".

[sulhassaunan valmisteluja, kerätty Inkerissä Tyrön kylässä]
    
"Kyll myö näimme kuin tulitte
arvasimme kuin ajoitte
aivoin ankarast ajoitte
ei oo teill heikkoset heposet
se viitta mikä vävyllä
tuota ei kanna kaikki miehet
nosta ei nuoret puoletkaan
tuo on kuutamon kutoma
päiväterän helsyttämä
kuu vieri kuvekeränä
tähet suihki sukkulaissa
kaari ol kaune kaitehina".

[sulhasen taianomaisesta viitasta, kerätty Inkerissä Tyrön kylässä]
    
"Sulho, viljon veljyeni
näytä meille näppiäsi
käännä meille kämmentäsi
kuin et näytä näppiäsi
niin näytä koko näkösi
joks oot paljon parrettunut
kauhiasti karvettunut".

[sulhasen käsien tarkastaminen, kerätty Inkerissä Venjoen kylässä]
    

"Tulkaa sula sukuni
kaikki helle heimoiseen
meijen aika on pois paeta
aikain kottii männä
kotiimme ootellaa
majoillemme mainitaa
oottelee miun emoni
katselee miun kantajaan
piiran otsainen piossa
kaakun särvi kainalossa
seisoo seinän vieryessä
itkee iltoi vilulla
tuumajaa, ajattelee
henkäjää ja huokajaa
tuoaanko tyttöä kottii".

[lauletaan neidon talolta lähdettäessä, kerätty Inkerissä Oussimäen kylässä]
    
"Kylvökkä kypenyeen
valaele vaahtueen
kylve kolmella veoilla
kolmen koivun oksasilla
yhellä meriveoilla
toisella läheveoilla
kolmella ojaveoilla
merivesi mieleksees
mielisin elelläksees
lähevesi lämmäksees
lämmäisin elelläksees
ojavesi onneksees
onnella elelläksees
pään pesijä pienyeen
kudroi karsija kannain
pese pää valkiaksi
neito miehelle vieää
kamppalii katsomeksi".

[neidon kylvetyslauluja, kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]
    
"Valkene, vahhain päivä
noise, päivä nuorikkain
tihikosta tammikosta
passusta pajupehosta
miull on velloi naitettava
tuotava tohoinen minoi
tohoiselle velloilleen".

[lauletaan sulhasjoukkoa heräteltäessä, kerätty Inkerissä Loan kylässä]
    
"Jouvu, jouvu, velvyeni
jouvu juomukaisueni
jo kävin uksesta ulos
veräjästä vainiolla
jo löin silmiä iteen
jo löin luomet lounaassa
jopa illakko joutuu
hämärikkö heittiää

isämies, isyjen poika
päämies, päivätty kypärä
laha kyselen, kannattelen
perin pohjin poimittelen
etimmäinen tien käyjä
vellon aseen ajoja
onko sinne soinen matka
vai onko vesinen matka
ku on soinen matka
suku suuri silloittaapi
ku on vesinen matka
sitte viekää vene vesille

jouvu, jouvu, velvyeni
neiti kutsuu kuu valolla
äijä päivä valetessa
muu suku murkinaksi
jo on tuotu tuomivitsat
hankittu hanen pajuset
niillä pieni pieksetään
matala maahan lyyään
neion suuressa suvussa
leviässä lensiössä
elä huoli velvyeni
kyll on seinä setiä
toinen seän poikia
kyll on karja kaasikkeita".

[sulhasen lähtölauluja, kerätty Siperiassa Bugenen kylässä]

 

"Oi sie hullu huovin poika
mieletön meren kajava
kosk et tunnet morsiantas
kosk et tunne neitoasi
yön pitkän maattuasi
päivän pitkän juotuasi
hepo alla allikkisen
miekka vyöllä morsiamen
kirjavat sukat jalassa
kahet kannukset jalassa
kahet kirjat kannuksissa".

[lauletaan sulhasen etsiessä neitoa valemorsianten joukosta, kerätty Inkerissä Konnun kylässä]
    
"Terve sauna, terve sammal
terve kiukaa merin kivinen
laki lahnan suomuksinen
perä sein on petronluinen
kylki sein on kynnepäinen
ovi sein on ounopuinen
terve sopa, terve solki
terve se soan alainen
terve kaksi kaasa naista
kolme korvan vierellistä
neljä neion ituita
kaikki maa valasteloo
valkealta aanovalta
kaikki maa punerteloo
punaselta aanovalta
kaikki maa kellarteloo
hyviltä kelta pauloilta".

[lauletaan saunaan piiloutuneelle neidon seurueelle, kerätty Siperiassa Bugenen kylässä]
    
"Katsokaa kaik kylärahvas
yhenmuotoiset molemmat
yhen hanhen hautomaiset
kuin yhen emosen lapset
vai ono vähäisen väliä
ett on tuonut toinen nainen
toinen hautoja harinnut".

[lauletaan parin seistessä vierekkäin pöydän päässä, kerätty Inkerissä Vyötermaan kylässä]
    
"Täss on liha, leipä linnultas
olutkappa kaunoltas
kolkin sai kaaso".

[lauletaan sulhasen talolta palattaessa, kerätty Inkerissä Soikolan kylässä]
    
"Jo toimme tulen puhujan
saimme saunan lämmittäjän
toimme, toimme, saimme, saimme
toi miun tuomuein
sai miun saaruein
neittä helmasta vetää
räpehestä räpsyttää
lankapaiast naisen lasta".

[lauletaan saatettaessa neitoa sulhasen taloon, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    

"Hiljaa, hiljaa, nuohenaiset
hiljaa, hiljaa, ei rutellen
viel on neito joutumatta
yks on jalka kengitetty
toinen jalka kengättä
kenk on linnan laavitsalla
sukka lampahan laell
hiljaa, hiljaa, nuohenaiset
hiljaa, hiljaa, ei rutellen
viel on neito joutumatta
viel on veljyet merolla
katkoot rannan kaislasia
ruokkiit rannan ruokkosia
nuo tuleksi poltetaa
lipeäksi heitetään
pestään pää pienolta".

[lauletaan sulhasjoukkoon kuuluville nuodenaisille, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]

"Oht on päiviä kesossa
sykysyssä huomeksia
neitosen meressä käyä
lipehillä liukkahilla".

[nuodenaiset vastaavat, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Lähemmä neittä etsimäh
neitty on aitassa mäellä
yheksän lukun takana
lukot suullani sulatan
mie kielelläni kerkeytän
sain neittä nähhäkseni
sain nimiä tiitäkseni
syö ku syötetty minuni
juo ku juotettu minuni
sae saaresta lähetti
mesileivät mielelliset
piä mieltä meiä puoleen
tuomut toisille vesille
kallaat kananmunille".

[lauletaan aittaan piiloutunutta neitoa kestitettäessä, kerätty Inkerissä Narvusin kylässä]
    
"Marini, sisarueni
Marini, emäni lapsi
jätid hyised, jäised rannad
jätid armaani emän
jätid vellon veereväisen
jätid ilmolle isän
jätid sisod siidiäised
omad heitid veerahaks
veerhad otid omiks".

[sisaren laulamia jäähyväislauluja, kerätty Inkerissä Ropsun kylässä]
    
"Oi ainue sisarueni
oi ainuu emoni lapsi
kumarakka päivänoisulla
kumarakka päivä-lounalla
kumarakka päivä-lasulla
käykkö pohulla polvin
maaha maamoisi etteen".

[neito kumartaa päivänsuunnille, kerätty Inkerissä Narvusin kylässä]
    
"Oi Anju, emän laps
nii sie vierit veljistäs
sirkenit sisaristas
ko puu pinosta vieree
halko raitista harenoo
nii sie vieret veljistäs
sirkenet sisaristas".

[neidon jäähyväislauluja, kerätty Inkerissä Ropsun kylässä]
    
"Luulimma tuulihe tuleva
ahavaise ajelova
ei se tuulihe tullutki
ahavaine ajatki
se tuli siso sulane
siso ottaja omena
siso viejä meijä vello
sison saaja saapasjalka".

[lauletaan sulhasjoukon saapuessa, kerätty Inkerissä Tiesun kylässä]
    

"Katsokaa, kaikk kylärahvas
yhen muotoiset molemmat
kui yhen emose lapset
yhen pyyn pesosta saatu
yhen hanhe hautomat".

[lauletaan parin seistessä vierekkäin, kerätty Inkerissä Vyötermaan kylässä]
    
"Marini, sisarueni
tänä aamuna varahi
siu vaa ismaroi isosi
toi kuorman koivupuita
tänä aamuna varahi
siu maires mammuesi
lämmitti metoisen saunan
tänä aamuna varahi
siun vedroi velvyesi
katkoi viha vitsikosta
tänä aamuna varahi
siun sirkkuisen sisosi
kantoi vettä kaivoloista".

[häitä edeltävän neidonkylyn valmisteluja, kerätty Inkerissä Vyötermaan kylässä]

"Tämä on siun sanaton sauna
tämä on siun kiroton löyly
kylpii kolmella leholla
viije vitsa varpuella
ota omiesi ojasta
kaivon pohjast kaunuvesi
ota lykky laukahasta
ota mielesi merestä
vallaakko lavvas veellä
tulet muita laatusampi
vallaakko meriveellä
tulet muita mielevämpi
vallaakko ojaveellä
tulet muita onnekkaampi".

[neidonkylyn lauluja, kerätty Inkerissä Vyötermaan kylässä]
    
"Langot linnukkaisuenit
vanha lanko, laatu lanko
kuule kui mie siulle sanon
kui mie, lanko, teille laulan
kui hyvin teitä kunnioitan
hyvin meitä pitämästä
sen mie teille soisin
en surua syämmelle
en murhetta ensinkää
tään tytön sihhaa
ilon mielessä pitää
tyhjä jääp tytön sihhaa
meille tykky, teille tyhjä".

[lauletaan neidon sukulaisille, kerätty Inkerissä Vyötermaan kylässä]
    
"Isämies, isyen poika
päämies, päivätyt kypärä
sulka suuren nurkalline
langot lavva otsalline
sie olet otsaksi otettu
sie olet pääksi päätettynä
sie olet siellä enne käynyt
enne käynyt eilen käynyt

la kyselen, kannottelen
perin pohji poimittelen
onko sinne maine matka
vai ono vesine matka
kui ono vesine matka
lasemma laivat juoksemaa
tervarinnat tempomaa
laaimma linttini lipuksi
paaemma pollet purjeeksi
ku on sinne maine matka
panemm paatit valjahasse
linaharjat ree ettee

isämies, isyen poika
päämies, päivätyt kypärä
sulka suuren nurkalline
sie olet otsaksi otettu
sie olet pääksi päätettynä
sie olet siellä enne käynyt
enne käynyt, eile käynyt
ojenna matoine ruoska
ja se ruoska käärmehine
millä noua noija mielet
arpojin mielet asetat
ikä tie on tietäjiä
ikä aitt on arpojia
ikä kohta koltunoja
jouvuttakaa vellojani
matka miestä, marjueni
vellolla ono matka pitkä
matk on pitkä mäntävännä
mont on nommee noisevanna
mont on mäkkee mäntävännä".

[lauletaan sulhasen puhemiehelle, kerätty Inkerissä Vyötermaan kylässä]
    

"Hiustani, hellyttäni
kassaani, kaunuttani
siso aija siliän
ja kaikkien kaunis karva
tuli tuuli tukkajaa
ahavaine harjajaa
päivyt noisoo, pään silottaa
pese veeltä viijelt kuuvelt
paa muilta seitsemääs
karttu päälle kaheksaas
aina seisoo sinine
ajan kaike kurja karva".

[lauletaan neidon kassaa laitettaessa, kerätty Inkerissä Vyötermaan kylässä]
    
"Ei miun maannut velvyeni
eikä uinunut unnee
noisi aamulla varrai
enne kuu kumettimista
enne päiva noisemista
pani käet siipiluiksi
sormet kulta siipimiksi
lenteli lekotteli
yli korve kuusimetsän
lensi emo havvan päälle
tuojaise tuvan katolle
rinnan tuojan kummun päälle
kantajasi kanne päälle
sormin sirkkomaa someret
käsin liivat kääntelemää
nostamaa nuorii nojalle
panemaa vanttuihe varalle
tämä aikuen ajaksi
tämä tunni tarpeheksi".

[suvun tuonilmaisten kutsuminen häihin, kerätty Inkerissä Vyötermaan kylässä]
    
"Uo vastas, vana isoni
uo vastas, vana emoni
uo vastas, vanat molemmat
yksin mäntii, kaksin tultii
saimma kaksi kazvanikkoo
yhtä pitkät, yhtä paksut
yhen muotoiset molemmat".

[lauletaan sulhasen vanhemmille neitoa tuotaessa, kerätty Inkerissä Vyötermaan kylässä]
   
"Mikä merkki teijä sisolla
otsassa otava tähti
päässä päivä pyörykkäine".

[lauletaan takaa-ajoon lähteneille neidon sukulaisille, kerätty Inkerissä Vyötermaan kylässä]
    
"Istu petäjäise penki päälle
katajaise kannen takkaaksi
missä siso illall istu
illall istu, illall itki
harakka, sinisorokka
mustalintu, kultanokka
neuvo meille neijo huone
sao meille salaine peitto
kuss on neito istumassa
istumassa itkemässä
ota meijä otriketta
katso meijä katrikkoo
syö meijä rukihikkoo
piä mieltä meijä mailla
hyvät lahjat annettii
viel paremmat luvattii".

[neidon olinpaikkaa tiedustellaan kotiharakalta, kerätty Inkerissä Kallivierin kylässä]
    

"Elä pilko piirakkoja
elä kanna kakkuloja
ei myö juokseet juomist varte
emmä juokseet syömist varte
meill oli koton kolme pöytää
yksi oli lihalla litottu
toine oli kalalla katettu
kolmas oli saija pöytä
myö tulimme sisarut etsimää
tuokaa siso sillan päälle
emon laps lavva luoksi".

[neidon sukulaiset laulavat kestityksiä tuotaessa, kerätty Inkerissä Kallivierin kylässä]
    
"Suullani lukut sulatan
kielelläni kebjottelen
lukut tuiskaen lummee
takalukut tanderelle
sieltäkii sison otan
meijen voli on soassa
meijen tahto tappelussa
elä tuskaa, lintuiseni
miks on, pääsky, pääsi maassa
sirkku, silmäsi vesissä
ono seinä setiä
toine setän-poikaloja
ono kansa kaasikkeja".

[neidon suku valmistautuu takaa-ajoon, kerätty Inkerissä Laukaansuun kylässä]
    
"Noise maaha, marjueni
hepoiselta, hellyeni
varsalta, kalani kaunis
noise uusille lumille
vastumaisille valoille
jo nyt kuusi kummarteli
viisi virvenn painutteli".

[lauletaan neidon noustessa reestä, kerätty Inkerissä Laukaansuun kylässä]
    
"Rämäytä rautoojasi
kantojasi kynnyksee
rappaa vihma viitaltasi
kasse kauhtanaiseltasi
ettei naastii naurettaisi
ettei pientä pilkattaisi
neijon suuressa suussa
neijon koissa korkiassa
neito piirustaa pinosta
katsoo kulta-renkahasta
ottaa vertä vellostani
punnaa puolan-marjastani
veri muista vierahista
puna muista poikoloista".

[neidon talolla tehtyjä taikoja, kerätty Inkerissä Laukaansuun kylässä]
    
"Minjyveni, marjuveni
elä tuskaa tullessasi
hyvä leenöö ollessasi
minjyveni, marjuveni
nyt syntyy minoksi sannoo
vellon naiseks vertaella
nyt uot vellon vieressäni
ei lie kiirettä kivelle
eik lie huolta hummerelle
kivi on viety kiiskalaa
hummer huoterin-mäellä".

[neito sitoo sulhasen sukulaisille punaiset vyöt ja asettuu sulhasen viereen, kerätty Inkerissä Narusin kylässä]
    
"Lankoiseni, lintuiseni
langot, linnukkaisuveni
ei oo neitooho koissa
neito on maalla mantsikassa
punnaa on puhastamassa
neito on kellassa hyvässä

vast miul jouhtu mieleheni
ei uo maalla mantsikassa
eiko punnaa puhastamassa
eik oo kellassa hyvässä
neito on aitassa mäellä
neito on aitassa hyvässä
yheksän lukun takanna
takalukku kymmenännä".

[lauletaan neitoa etsivälle sulhasjoukolle, kerätty Inkerissä Narusin kylässä]
    

"Annini, sisarueni
Annini, emäni lapsi
kui sie otit toisen duuman
toisen duuman ja pahaisen
vieraad otid omaksi
omad heität vierahaksi
omad mammad, omat taatat
heität hyised jäised rannad
vaihad valkied vetesi
muisse musta-rantuvisse
muisse mustisse vessiisse
nii sie viered vellostasi
viered vellost, viered taatast
vieret taatast, viered mammast
kui puu pinosta vieröö
halko raitista hajojaa
siä määt kylmää kyllää
rautaseehe rahvahasse
ja määd maille vierahille
tupi tuntemattomille
kui tulloo illalla ikävä
aamulla halehus-aika
keri kyyneles kerälle
siiz mää vettä ottamaa
kaivosta kylän takanta
siiz vieretä kerä vettee
lase lauseet lainehesse
se tuob emälle viessit
tuob emälle i tuob isälle".

[neidon jäähyväislauluja, kerätty Inkerissä Narusin kylässä]
    
"Makkaa makkaa, marjueni
leppää, lehto-lintuiseni
kyll emyd ylöz aijaa
maama mairettelloo".

[lauletaan saateltaessa neitoa nukkumaan, kerätty Inkerissä Narusin kylässä]
    
"Kyll miä lukut luettelen
kielelleni kerkenytän
sais neittä nähäkseni
neijon nimmiä tiitäkseni
onko Marketta vai Marina".

[lauletaan neidon aitan ovella, kerätty Inkerissä Narusin kylässä]
    
"Lankoiseni, lintuiseni
langot, linnukkaisueni
em miä tullut syömist varte
enko juossut juomist varte
miä tulin ainolle aviksi
kalalleni kaasikeksi
jottei pientä pieksettäis
maaha veitettäis marjutta
kaikk oomma saajat saappaissa
kaikk oomma verka-viittoloissa
et lie pieni pieksetty
hos on tuotu tuomen oksat
hankittu hanen-pajuiset".

[sulhasjoukkoon kuuluvien kaasikkeiden lauluja, kerätty Inkerissä Narusin kylässä]
    
"Jo sain nähä minnoani
käet on paksut minnollani
käet paksut, sormet hoikat
käet on käärijän kutovat
sormet rihmoin sorijat

älä tuskaa tullessasi
siis et oha ollessasi
ei meil panna jauhamaa
eiko panna survomaa
ei uo kivveä kotonna
kivi on viety kiiskalaa
hummer huoterin-mäellä".

[kaasikkeet laulavat aitassa käynnin jälkeen, kerätty Inkerissä Ropsun kylässä]
    

"Maareni, sisaruveni
Maareni, emäni lapsi
nyt issut isäs tilalla
missä isäsi enne istu
tammisen lavvan takkaana
petäjäisen penkin päällä
selin seinähää sinistä
vassen kantta valkiaista
suin raizu rahvahasse
vaagan on iessä valkiaine
lusikk on lumen näköine

Maareni, sisaruveni
Maareni, emäni lapsi
millä sie maksat emoz vaivat
kossat kuorijas kivut
toit sie vakan mantsikkoita
toisen vakan vaabukkoita".

[neito kiittää vanhempiaan marjavakoin, kerätty Inkerissä Ropsun kylässä]
    
"Maareni, sisaruveni
Maareni, emäni lapsi
siun izmara isosi
valjasti sota-oroisen
sota-rahkehet rakensi
siun vedro velloisesi
toi puut pyhä-joelta
siun sirkkusi sisosi
lämmitti mesiisen saunan
siun ehtosa emosi
teki puisehe porroo
avarooho astiass

tämä on siul kirotoin löyly
tämä on sanatoin sauna
kylpiikko, kypänyveni
vallaaele, vaahtueni
kylpii kolmella lehellä
viiel vitsan varpuvella
pään pesijä pienykkäine
kudriin karsija kanaine
pese pää valkijaksi
kudrat kullan karvaiseksi

Maareni, sisaruveni
Maareeni, emäni lapsi
vesi on tuotu kolmi-joesta
yksi on merosta tuotu
toine on ojast otettu
kolmaas on tuotu laukahast
vallaaha meron viellä
siiz liet muista mielevämpi
vallaaha oja-viellä
siiz liet muista onnekkaampi
vallaaha lavvas-viellä
siiz liet muista laatusampi".

[neidon kylvetyslauluja, kerätty Inkerissä Ropsun kylässä]
    
"Isämiez, isyven poika
päämies, päivetty kypärä
sulho suuren-nurkalline
laagla lavvan-otsalline
onko vyyllä vottimiia
onko rihmaa rinkeliiä
onko putelia punaista
polustohvia toisellaista
onko kymmen kyntteliä

siiz määmm kuuta katsomaa
päivyttä tavottammaa
siiz määmmä neitoa katsomaa
neijon nimiä tiitämää
neito on aitassa mäellä
istuu ison hyvvyyn päällä
veljen vehnä-salvon päällä
kuttoo vyytä kullallista
lappaa vyytä langallista
punnoo puna-paninta
itse istuu, itse itköö".

[lauletaan neidon aittaan matkattaessa, kerätty Inkerissä Kukkosien kylässä]
    

"Kylpii, kypenyyveen
valaele, vaahtuein
kylve kolmell lehell
kolmen koivun oksasell
viien vitsan varpasell
pään-pessiä, peenyein
kuudran-karsija, kannain
pese pää valkiaks
kuudrat kullan karvaiseks
marja on matkaa männöövä
tedri tiellä tallavaine
marjallain on matka pitkä
tedrelläin on tee rettuisa
jottei naine nagrahtais
musta-kulma muikahtais
sapana-pää ei sannois
marjoi on matkaa männöövä
tedro tiellä tallavain
noitia ikä veräjä
ikä aita arpojaa
nossata nooret noiat
vanhat arpojat aseta".

[lauletaan korvallisten pestessä neidon päätä, kerätty Inkerissä Säätinän kylässä]
    
"Kylpiikko, pype´yyveni
vallaa, vaahteraisueni
kylpii kolmella lehellä
viiell vitsan varpuella
tämä on sanatoin sauna
tämä on kirotoin löyly
vallaa, vaahteraisueni
vallaakko viiellä veellä
kaivoveellä kaunihilla
siis tulet muita kaunoisempi
meriveellä mieluisalla
siis tulet muita mieluisampi
lavvasveellä laaukkaalla
siis tulet muita laatusampi
ojaveellä onnekkaalla
siis tulet muita onnekkaampi".

[neidon kylvetyslauluja, kerätty Inkerissä Kullan kylässä]
    
"Vappuni, emäni lapsi
vappuni, koti-kanane
koti-kukka, linukkaine
muissat ku tuono sanelit
lupasit tehä linnan liivakkoo
kastarin kylän välille
kassaani, kultaani
hiustaani, hellyttäni
tulloo vihmaine, viruttaa
tulloo tuuli, kuivattelloo
ahavaine, harjaelloo
huntuloja hullupäitä
pese veeltä viielt kuuelt
anna sieppii seitsemättä
karttuu anna kaheksatta
aina seisoo sinine
päältä kurjan karvalline
sapanoja saatavia
kukkaliia kurattiia
povodnikkoi pohjattommii".

[lauletaan neitoa lakitettaessa, kerätty Inkerissä Kullan kylässä]
    
"Sulho, virve velvyveni
vielä veikkoho parempi
emän lasta laatusampi
isän lasta laahkiempi
kuule kui naot sannoot
näälän naiset nappajaat

ku tulloo neiolla ikävä
ja tulloo tusakas tunti
pane Puro puikkohoo
tahi Valko valjahisse
tuo neittä ison kottii
emon kainon kartanolle

elä anna vierahan vihata
talon toisen soimaella
pere käskööt pieksämää
ja muut kaikk mukitsemmaa
sie ain ole sisoni puolta
ei ole turvaa sisolla
ei ole turvaa, ei ole armoo
ei ole muiss kui sius vävyss".

[sulhasen neuvokkilauluja, kerätty Inkerissä Kallivierin kylässä]
    

"Marini, sisaruveni
Marini, emoni lapsi
myö määmmä, siun jätämmä
myö määmmä omille maille
sie jäät maille vierahille
tupi tuntemattomille
tähä kylmähä kyllää
rautasehe rahvahasse
eivät muut sinua tunne
sie vait muita tunnustelet
venalaista velloksesi
savvakkoo sisareksesi
venalaine ei oo vellon verra
savvakko ei oo sisaren verra

Marini, sisaruveni
Marini, emoni lapsi
ku tulloo surusi suuri
ja tulloo tusakas tunti
korjaa kyynelees kerälle
tie vait laiva kyyneliistä
ku vieret vettä ottamaa
vieretä kerä vettee
lase laiva lainehesse
pane linttisi lipuksi
polles pane purjeheksi
mist tuntoo siun emosi
se viep viessit siun emolles
sanat saunoin tuojallesi".

[neidon jäähyväislauluja, kerätty Inkerissä Kallivierin kylässä]
    
"Marini, sisaruveni
Marini, emäni lapsi
jo siun hiukses hirtetää
kassasi kaotettaa
liemenöijäs leikotaa
kassahasi, kallistasi
hiustasi, hellyttäsi
tudriia siun tukkiiasi

Marini, sisaruveni
Marini, emäni lapsi
kui olit isois kotonna
ja elit emosi luonna
kasvoit kui kana kotonna
lintu linnassa ylenit
ei pitäneet pystyaiat
rinnoillas siä maaha riuhoit
kannoillas sie maaha kaaoit

Marini, sisaruveni
kasvatti siun emosi
kasvatti kanoja parven
suuren joukon joutsenia
kaik hää syötti, kaik hää saattoi
kaik hää aialle asetti
siun yhen lentoho lähetti
itätuulta itkemää
pohjatuulta tuntemaa".

[neidon jäähyväislauluja, kerätty Inkerissä Kallivierin kylässä]
    
"Lankoseni, lintuseni
langot linnukkaisuveni
kuulkaa kui miä sanelen
kielin toisin kertoelen
mie saon teille tietäksenne
elä kanna kakkusia
eläko leiko leipilöjä
pilaele piirakkoja
em myö tulleet syömist varte
emmeko juosseet juomist varte
jo emyt kotonna syötti
kakut paisto, voit sulatti
tulimma hantta etsimää
joutsenta tavottammaa
hävis hanhi parvesta
joutsen joukosta katosi
paras hanhi parvestani
paras joutsen joukostani
parraahan ilon pitäjä
myö tulimma etsimää

ajomma kymmenen kyllää
ajomma maata virssan verran
jovvuimma varkahan kyllää
muu kylä kaik makasi
varkahalla valvottii
ajon varkaan kartanolle
kaihot silmät kartanolla
itse tuisahimma tuppaa
ovvot silmät oven suussa
varas otti ovvoksee
laati meijet lavvan takkaa
alkoi viinalla vihata
oluvella mielytellä
myö vait hullut juomaratit
joimma viinalla vihani
oluvella mielyveni

lankoseni, lintuseni
langot linnukkaisuveni
miä saon teille tietäksenne
ei mahu metoine meihi
ei puutu olut punane
ei viere verevä viina
ku en saa sissoo sillan päälle
emän lasta lattialle
tuokaa siso sillan päälle
emän lapsi lattialle
siis mahtuu metoine meihe
siis puuttuu olut punane
siis vieröö verevä viina".

[neidon sukulaiset laulavat sulhasen talolla, kerätty Inkerissä Kallivierin kylässä]
    

"Terve tähä talloo
terve tultuhu tuppaa
vastomaisehe väkkee
terve tupa neljäsnurkka
laki lahnan suomuksine
peräseinä tedran luine
kiukaha meren kivine
vast miul juohtu mieleheni
ja sytty syämelleni
jo on käynyt käkö tuvassa
siittä tunnen ett on ollut
se sein on kovemmin pesty
kovemmilla kobrasilla
miss on istunut sisoni
la ko katson kannallani
vaatan varpahaisillani
onko lakkeet langon sillat
onk lakiiat ja käpiiät
vai on kanan kaivettuja
vai on sian tongittuja
kyll on lakkeet langon sillat
on lakiiat ja käpiiät
ei ole kanan kaivettuja
eik ole sian tongittuja".

[lauletaan sulhasen talolle saavuttaessa, kerätty Inkerissä Kallivierin kylässä]
    
"Marini, sisaruveni
Marini, emäni lapsi
kuule kui sisot sannoot
emän lapset lauleloot
miks et tehnyt kui lupasit
muissat kui mie sanelin
ossamma uroo hepoisen
veitämme vesihakoja
tiemme linnan liivakolla
kaastarin kylän kohalla
sinne eivät tunne koisot tulla
piippumiehet pistiellä
sie vait vaiten vastaelit
miull on kirves kirssussani
miekk on mieliksi hyviksi
mie lyön koisot kuolleheheksi
piippumiehet pissän maaha
et sie tehnyt kui lupasit
et lyönt koisioi kuolleheksi
piippumiehiä pistänt maaha

Marini, sisaruveni
Marini, emäni lapsi
nii sie erkanet emostas
nii sie vieret vellostasi
sirkenet sisaristasi
nii ku puu pinosta vieree
halko raitista haroaa
jätät jäiset, hyiset rannat
heität hiekkarantuesi
vaihhat valkiat vetosi
muijen mustille vesille
luulet yöksi lähteväsi
luulet yöksi ja kaheksi
et sie yöksi lähekkää
et sie yöksi et kaheksi
lähet kaikeksi ijäksi".

[neidon jäähyväislauluja, kerätty Inkerissä Kallivierin kylässä]
    
"Kylän pojat kyyhkyläiset
kuulkaa kui mie sanelen
kui mie neito nevvon teitä
omena opetan teitä
viekähä vävy tuppaa
ylimäisille sijoille
isommille istumille
selin seinähä sinisee
päin pöytähä punasee
päin kylä rahvaasse".

[lauletaan sulhasjoukon lähestyessä, kerätty Inkerissä Kallivierin kylässä]
    
"Mänkää iestä raizu rahvas
kaartiiskaa kahelle puolee
saajut saunasta tulloo
kypenäine kylpiimästä".

[lauletaan talutettaessa neitoa saunasta, kerätty Inkerissä Kallivierin kylässä]
    

"Vierahani, vierakkooni
työ miun oikiat omani
työ vieraat yli vessiin
yli maijen matkalaiset
yli soijen solkirinnat
saon teille tietäksenne
teille tietämättömiille
hos liet meillä syttä syönyt
syttä syönyt, vettä juonut
sao saijat syöneheksi
mesiviinat juoneheksi
viron viinat, saksan saijat
oman mesioluet".

[lauletaan häistä poistuville vieraille, kerätty Inkerissä Kallivierin kylässä]
    
"Oi vävy, vävyjuveni
oi vävy, kuvattu kulta
tie niikui tytöt sannoot
neijon sisot sirkuttaat
tulet toisin meijelää
hot et tulis vierahiissa
ehk sun tiesi tempajaa
itse kysyt vettä juuvva
olut kappa kannetaa
hepos heiniä kyssyy
kaura kappa kannetaa
ko et tie kui tytöt sannoot
neijon sisot sirkuttaat
tulet toisin meijelää
itse kysyt taarii juuvva
vesi kappa kannetaa
hepos heiniä kyssyy
olki kupo annetaa".

[kaasikkeet laulavat sulhaselle, kerätty Inkerissä Kallivierin kylässä]
    
"Miun vilja velvyveni
saon teille tietäksenne
teille tietämättömille
lienet pieni pieksettynnä
maaha pantunna matala
jo on tuotu tuomivitsat
hankittu hanen pajuiset
vieraat otit omaksi
omat heitit vierahaksi
sisaret sivusta siirsit
veljet siirsit vierestäsi
teit suomee sukkuu
lavassaaree lankoutta".

[kaasikkeet laulavat sulhaselle, kerätty Inkerissä Kallivierin kylässä]
    
"Terve tultuu tuppaa
enne nähtyy maijaa
enne saatuu sallii
terve tupa neljäsnurkka
kiukaa meron kivine
arina hanen munista
laki lahnan suomuksista
kylkiseinä kynnepuine
oviseinä ounatpuine
terve langot vastamaiset".

[lauletaan neidon taloon saavuttaessa, kerätty Inkerissä Kallivierin kylässä]
    
"Neito piilosta pilloo
vaatab varbui vitsasesta
katsoo vertä veljestäni
karvaa kalervustani
vereväin on velvyeni
karvatoin on kalervuveni".

[saunaan piiloutunut neito katsoo sulhasjoukkoa renkaan läpi, sulhasen laulajat tekevät vastataikoja, kerätty Inkerissä Kallivierin kylässä]
    
"Tehkää lahti lautaportti
lahti lautaiset veräjät
laskaa suojaa väkkee
uppoomasta, uinoomasta
vihma silmäni viruttaa
räntä räpsyy rätsinäni".

[lauletaan neidon talolle saavuttaessa, kerätty Inkerissä Kallivierin kylässä]
     

"Aja aine velvyeni
aja aineni omani
aja kiusin kiirehesti
päätekautee pää kenaasti
silloin, silloin velvyeni
silloin syöttelit hepoista
jaloittelit jaaikkaista
kaiken männyttä kessää
hulkut viikate käessä
haravaine hartiaala
ujuta utuine hursti
lioita liina lakana
katsokaa kylän isännät
katsokaa kylän emännät
kui miun aineni aijaa
velvyeni vierittää".

[kaasikkeet laulavat kylän läpi ajettaessa, kerätty Inkerissä Kallivierin kylässä]
    
"Isä mies, issyen poika
päämies päivetty kypärä
sie oot pääksi päätettynnä
sie oot otsaksi otettu
lagle-lavvan otsalline
sulka suuren nurkalline
sie oot siellä enne ollut
enne ollut, enne käynyt
onko sinne maine matka
vai on merine matka

kui on sinne merine matka
veneseppo velvyeni
laivaseppä laglueni
vene syntyy veistämättä
laiva lastun ottamatta
pannaa purjeet punaiset
toiset purjeet siniset
kolmannet rohoperäiset
lassaa laiva juoksemaa
tervarinta tempomaa

kui on sinne maine matka
pannaa paatit valjahisse
ignaa ison hepoiset
mussat ruunat munterii

isämies, isyen poika
kysy kylän poikaisilta
onok saatu saaniloja
onok liitetty rekiiä
kui on saatu saaniloja
ja on liitetty rekiiä
pankoot paatit valjahisse
ignaa ison hepoiset

miun viljo velvyeni
miun kaunis, hyvä kalani
mitä oot pääsky pääsi maassa
sirkka silmäsi vesissä
vai olet väen vähyyttä
vai oot kansan kaipausta
elä huoli velvyeni
tuskaa tuomukkaisueni
männöö seinäine setiiä
setän poikia posopa
männöö karja kaasikkoja

elä huoli velvyeni
ett on kaasiket katalat
iestä laulaja matala
hos on kaasiket katalat
kyll on kaasiket kavalat
iestä laulaja vesola

elä huoli velvyeni
tuskaa tuomukkaisueni
meijen lie voli soassa
meijen voitto tappelussa
huomenella täll ajalla
meijen suuressa su´ussa
meijen koissa korkiassa".

[sulhasjoukon lähtölauluja, kerätty Inkerissä Kallivierin kylässä]
    
"Laha katson lahjojani
onko lahjaiset lakkiat
lakkiat i kepiät
onko kutoja kuottu
onko pirran piirtämii
onko laskent lapoja

hyvät lahjat i lakkiat lahjat
ei oo lasettu lapoja
eikä pirran piirtämii

en mie kiitä lankojani
kiitän minnose emyttä
ei antant hani maata
ripa säären ringotella
koiso säären koisotella
ei teht unikekoja
ei teht sysikekoja

kusta ne toiset lahjat
toiset lahjat viel paremmat".

[lauletaan lahjoista kiitettäessä, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    

"Lähe onni liikkeelle
lähehhä onni matkaan
männööt vierakot vesille
männööt kanat kaivotielle

isä mies, isyen poika
viekkä vierakot vesille
vie kanat kaivotielle

minjueni, marjueni
nossa jalkaa nopiast
viskaa jalkaa virkummast
määt vierakko vesille
määt kana kaivotielle

minjyeni, marjueni
kuule ku naot sannoot
ämmän lapset laulelevat
elä viivy viikoksi vesille
neteläksi kaivotielle
ämmäs tuskaa tukehupi
ajatuksee läkähyb
kattila kokkaa kuivi
pata paukki permannolla
sie kykit kylän tuvassa".

[lauletaan talutettaessa neitoa vedelle, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    
"Meijän silmät, meijän siivet
meijän kaanu, meijän kasvot
meijän varsi, meijän vaate
meijän muoto moikittu
meijän varsi väihettu
pienet hiukset peitetty

lankoiseni, lintuiseni
miksi teill on mokoma muoto
meijän muotoo moikkasitta
meijän varren vaihtelitta
pienet hiukset peittelittä
panitta iki sapanan
iki lakin laittelitta

oi Anu, sisarueni
Anu, emäni lapsi
kuule ku sisot sannoo
emän lapset lauleloo
tunsit tulla, tunne olla
taija tarkkuutta piellä".

[lauletaan hyvästeltäessä neitoa, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    
"Lankoiseni, lintuiseni
elkää kantaa kakkuloja
pilaelko piirakkoja
emmä tulleet syömistä varte
emmä juosseet juomista varte
tulimma varkain jälestä

meijän vanha vaalijani
laati varkain jälestä
laati ismarut isoni
meillä varkaat asuivat
tänä aamusta varrai
tarkkasin siihe talloo
kusta varkaat assuivat

vietii kolkka kuominalta
perä seinä pertiltä
saunalta sala saranat
hävisi sorsanna soasta
paras hani parvuesta
neityeni jauhhuesta".

[neidon sukulaiset laulavat sulhasen talolla, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    

"Avatkaa uksianne
lipatkaa linnojanne
tulloo lapset laatuloilta
pikkaraiset piiruloilta

kussa on miun isoni
kussa vanha vaalijani
istus raisust rahille
pöyhiäst pöyän päälle
paan kuusi kummarrusta
vitsoin viisi painutusta
suuren huolen huolittua
suuren laaun laaittua

ku aloit tämän tekoisen
tämän huolen huolitella
pääsi ei päässyt pään aloille
jalat viljo vuoteesse
suuri kiitos miun isolle
pomassipa vaalijalle
ku laatisit lapset laatuloille
tänä huomesta varrai

la mie kiitän lankojani
kuulkaa kaikki kylä rahvas
ohto oli syyvä, ohto juuva
ohto oli ehtoo elloo
ohto oli pyitä pyyettä
ohto oli antta ammuttu
pyitä tuotu pyhämäeltä
anet tuotu lainehista
meille mieli vieraille
kurisiit, karisiit suolet
lankolaa tullessaa
puksaat, paksaat puutteheni
lankolassa ollessaa

sanottii vellojaa
sanottii, soimattii
ei sanottu naista saava
otti naisen naapurista
otti vallasta valitun
tuhanasta tunnustetun
kaikki kiitti kyläkunta
kaikki maakunta ylensi

yks oli ounapuu kylässä
yks oli oksa ounapuussa
yks oli oksassa omena
päivytpuolelta punaine
varjopuolelta vahaine
senki petti velvyeni
senki marjani manitti

hos on miestä vellossani
on naista minnossani
on mitä vesillä viiä
usatille usotella
toimma tulen puhujan
emolle tulen puhujan
kesän poukun paukuttajan
talvikankaan kutojan".

[kaasikkeet laulavat sulhasen talolla, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    
"Elkää sukuni surra
heimokunnat henkäellä
la miä kiitän vellojani
ylessän emäni lasta
tekeväine on velvyeen
mahtavaine on marjueen
ei kysy kylästä miestä
ano ei miestä naapurista

käet kepiät vellollani
käet kepiät, sormet sirkiät
pannoo pangille varoja
usatille uurteita
saapi seissa seinyelle
kokutella kuornitsoja
saapi saaran liittänee

la katson, kannoittelen
kaikkea pitkiä päiveä
katson neitosen isyttä
seisopi selin ovvee
suin mieli vieraisse
olut-kappaset käessä
viinapikarit pihossa

katson mie langon laatuja
kaikki seisoo selin ovvee
suin mieli vieraisse
syötellää, juotellaa
päältä paljo palvellaa
meitä mieli vieraita
vieraat yli vessien
yli maien matkalaiset
yli soien matkalaiset".

[lauletaan neidon talolta lähdettäessä, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    

"Mie katson, kannoittelen
vaatan varjopuolestani
kaikkia pitkiä päivästä

katson neitosen emyttä
katson neion vaalijaista
ku hulkkupi suruilla suilla
ku hulkkupi mielillä pahoilla
syämmillä raskailla
kaksi kättä kailan alla

kuule neitosen emyt
kuule neion vaalijaine
elä sure sukijaan
kaihoele kantajaan
osalikkaan saunoin käit
osaasit omenan tehhä
mahot marjan maalle laatia

et pant pakenijalle
etkä pant paimenelle
et saaren juoksijalle
panit paikoille hyville
asettelit armaille
sirkun sihalle hyvälle
parraille paikkoisille
ikisille rikkaille
iki rikkaan pojille

mie katson, kannoittelen
kaikki suku suruilla suilla
istuu mielillä pahoilla
kuulkaa neitoni sukuni
kuulkaa neion heimokunta
elkää olla suruilla suilla
istukaa mielillä pahoilla

osalikas teijän enne
mahtavaine teijän maama
osaasi omenan tehhä
mahto marjan maalle laatia
pani paikoille hyville
ei meillä vesille viiä
usatille ei hulkutella

meill on kaivot kartanolla
vesitiet veräjän suussa
viiet vinnat kaivon päällä
läpi seinäsen lovesta
läpi loven ikkunasta
itse tuppaa tulloo
itse kaaup kattilaa".

[kaasikkeet laulavat neidon suvulle, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    
"Luulin kuuni tuleva
päivykkäisen paistava
neitone likentellöö

kuule kullas velvyeni
kuule kultani kalani
elä kavva katsele
elä veltosti viettele

noise kala kannoillesi
noise maaha marjueni
seisomaa siestarani

ota oikias omasi
valitsele valkiampi
muijen mustiin seasta

jott ei tuhma tunkielis
laiska ei lankielis
veltto ei viettelis".

[lauletaan sulhaselle neitoa esiin tuotaessa, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    
"Olkoo kiitetyt jumalat
sain neion nähhäksee
neion varren vaattaaksee
neion nimen tietääksee

hos se lanko taannoi laulo
ei oo neitoo kotonna
miun oli kieli kerkiäine
käet oli kepiäiset
kielellä lukut sulatin
käsillä kääntelin

hos on miestä velloissani
on naista minnoissani
on mitä hepoisen vieä
linaharjan liikutella".

[kaasikkeet ylistävät neitoa aitasta palatessaan, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    

"Siitykää miun sihanit
paratkaa paikkaiseni
jääköö luojoni jälelle
emoiseni tuppaa

käin maita polttamassa
ilmoja kyettämässä
poltin maat, kyetin ilmat
itetin silmät ihalat
vetytin poset verövät".

[kaasikkeet laulavat aitasta poistuessaan, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    
"Mie katson lahjojaa
onko lahjat lakiat
onko olt sinet sinessä
onko olt punat punassa
onko olt kellat kellassa

hyvät lahjat, lakiat lahjat
lakiat i käpiät lahjat
on olt punat punassa
on olt sinet sinessä
on olt kellat kellassa

kuhu vien minnoin lahjat
vien linnaa lipuksi
kaarastaa katseeksi
vien vallan vainiolle
lepän oksille levitän
haavan oksille harotan
päivyeksi paistamaa
kuuksi kumettimmaa".

[lauletaan neidon sitoessa villavöitä sulhasjoukolle, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    
"Noiskaa eestä raizu rahvas
kalttiiskaa kahtee puolee
la paissaapi puhaz päivä
la mie katson, kannoittelen
kussa se kuu kumettinnoo
päivykkäine paistanoo

la mie katson, kannoittelen
ku on kuu kukitettu
päivykkäine ehitetty
kätysillä vierailla
kaikki maa valertelloo
valkialta hurstiltas
kaikki maa punertelloo
sinipagloilta rivoolta

terve valkialta hurstiltaa
terve nuori neitoseni
neitone, minohueni
saijat saareni miehet
emäsi leivät mielyeni
kakut kahen kuorelliset

pure pala puihkiast
haukkaa pala haapsiast
pie mieltä meijän puolee
mieltä meijän vellolleni
maissa meijän mallasvettä
juo meijän humalavettä
ota meijän osravettä

vasta miull juohtu mieleeni
ja sytty syämmelleni
muissin mieli puolestani
jo siun emäsi syötti
jo siun isosi juotti
enne meijän syötäkkiä
enne meijän juotakkia

mie vaa syöttelen varoiksi
puun juuren puhastajaksi
tervaskannon kaivajaksi
kovan pellon kuokkijaksi
suoniityn solkkijaksi".

[lauletaan neidon aitassa, kaasikkeet tarjoavat neidolle ruokalahjoja ja yrittävät nykiä tätä päähineestä, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    

"Isä mies, isyen poika
elä vihhaa viinoja
käy kuuta katsomaa
päivyttä tähittämmää

ku se lanko taannoi laulo
ku se lanko taannoi kukku
ei oo neitoo kotonna
emmä saa neittä nähhäksee
neion nimiä tietääksee
neion vartta vaattaaksee

en mie huoli huonokkaine
kyllä neion nähhäksee
neion varren vaattaaksee
miulla on kieli kerkiäine
käet on kepiäiset
kielellä lukut sulatan
käsillä kääntelen

määmmä maita polttamaa
ilmoja kyettämmää
poltan maat, kyetän ilmat
itetän silmät ihalat
vetytän poset verevät

isä mies, isyen poika
pää mies, pojut kalervo
elä ite isän rahoja
emyt istuu kynnyksellä
hän on näht suuret vaivat
kärsint kovat kipiät
paa kultaa piholla
hopiata kahmalolla

elä ite isän rahoja
vasta kazna kaivettii
tänne meille lähtiess
nyt oon rahalla raskas
hopialla suuri huoto
vaiva on vasen paloilla".

[lauletaan neidon aitan edessä, neidon emo istuu aitan kynnyksellä, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    
"Kosjolaine, mies korria
pitkä kieli, pettelikkö
vaihenikko vanne vyöllä
siull on kintut kiisselissä
taka puoli taikinassa

kosjolaine mies korria
mie sanon siulle tietääkseni
tuotko vyölläsi avvaamii
millä mänet kuuta katsomaa
päivyttä tähittämmää

mie sanon siulle tietääkseen
ei oo neitoo kotonna
neito on aitassa paossa
yheksän lukun takanna
takalukku kymmenääs
isyni hyvvyyen päällä
vellon vehnäpurnun päällä
neito on saunassa salain
pimiässä piiloissa paikkoossa

kosjolaine, mies korria
tuotka kengät tullessasi
emolle tytön sihalle
mit neion käskyiset
astuut neion askeloiset
itse metsää männöö
itse metsästä tulloo
itse kaivolle karate
vesitielle vierete".

[lauletaan sulhasjoukolle neidon paettua aittaan, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    

"Kuule kullas velvyeni
mie katson, kannoittelen
ku oot suruilla suilla
issut mielillä pahoilla

ku sie lanko meillä lauloit
jo on tuotu tuomivitsat
karsittu katajan oksat
harsittu hanen pajuiset

kuule kullas velvyeni
elä tuskaa velvyeni
henkäele velvyeni
et lie lyöty lehtyeni
et lie tammeni tapettu
lienet hoiettu omena

suku on suuri saapassääri
heimot korkiat koissa
veljäset on vieressääs
siaret on siivessääs
emän lapset laiassaas
seinä selviä settiä
seinä seän poikasii
rahi raisuja vävyjä

hos rinnoin riiellää
vastatuksen vannellaa
meijän lie voli soassa
meijän taito tappelussa
elä huoli velvyeni".

[kaasikkeet laulavat sulhaselle, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    
"La mie kysyn, kannoittelen
kuhu viipy velvyesi
kavvassu hyvä kalasi
vai viipy viina tiellä
kavvassu kapakan tiellä
vai piti iki pikarin
iki kannun kallisteli

lankoiseni, lintuiseni
elkää panna pahaksi
hos mie virren vääri lauloin
sanat ristii rapasin
vertasin velloaas
soimasin emäsi lasta

ei se viivy viina tiellä
eikä kavvastu kapakka tiellä
kyllä mie tiiän itsestäni
ymmärrän syämmestäni
viipy vimpa verkkoloilla
kavvassu kalan kuttuu
ropsun ruoko mättäille
haavikon apajan suuhu
vibiän virtoin vällii
oli pyitä pyytämässä".

[laulussa ihmetellään sulhasjoukon viipymistä, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]

"La miä kysyn, kannoittelen
perin pohjin poimittelen
miksi tunsitta meille tulla
meijän ovvee osasitta
tanhavalle tarkkaelitta".

[lauletaan sulhasjoukon saapuessa, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]    

"Siellä tunsin teille tulla
kukko laulo kuuritsassa
kana kaakatti katolla
koira haukku komiast".

[sulhasen kaasikkeet vastaavat, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    

"Suuri kiitos langolleni
jotta kiitti vellojani
ylisti emäni lasta
niiku tähen taivaassa
kiitti tien tultuasi
matkaisen ajettuasi

kysytteli, kannoitteli
ken se tiellä tervehytti
mie vaite vastaelin
luojut tiellä tervehytti
anto haaroilla kättä
kiitti hatun päälaella
hiuksilla hiettömillä
päässä saivaroittamilla

kiitti kulmilta kunitsan nahan
silmiltä revon siliän
kiitti kintaat käestä
kiitti sormet kintaista
kiitti kirjat sormikkaissa
pienet kirjat peukaloissa
kiitti ruoskan kulta siiman
kiitti ruoskan vaski varren
päältä kultasen kusakan

kiitti kultasen kusakan
päältä viitan viien nyblän
kiitti viitan viisi nyblän
päältä suuban kulta karvan
kiitti suuban kulta karvan
päältä ryyin kulta toimen

kiitti ryyin kulta toimen
päältä paijan palttinaisen
kiitti paijan palttinaisen
maaha asse markoitelle
hipiältä hiettömältä
päivän paistamattomalta

kiitti saappaat jalassa
kiitti saappaat vaski kannat
kahet on kannat saappaissa
kiitti sukat saappaissa
viiet vikkelit saappaissa

kiitti kaksi kaasikkia
kolmet korvan vierellistä
neljä neittä ehteissä
kiitti kaikki langon kansan".

[sulhasen pukeutumista, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    
"Lankoiseni, lintuiseni
elkää kantaa kakkuloja
pilaelko piirakkoja
emmä tulleet syömistä varte
emmä juosseet juomista varte
teemmä ainelle aviksi
kalalleni kaasikeksi
vellolleni vierakoksi
meijän kukko varrai laulo
meijän ennenaise noisi
kakut paisto, voit sulatti
syötti meijät lähtiessä
juotti meijät lähtiessä
suu on sulassa voissa
leuvat maitolämpimässä".

[lauletaan kestityksiä tuotaessa, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    
"Istukka, hyvä imoni
astu, aine velvyeni
äijäs suise suuba päälle
ämmäs höyhen potuskalle
selin seinää sinistä
suin raizu rahvaasse
päin mettee vahaista

olkoo kiitetyt jumalat
sain mie sihan sirkulleni
parraan paikan partilleni
missä neito illan istunt
illan istunt, itse itkent
hani on päätä harjaelt".

[lauletaan sulhasen istuessa neidon paikalle, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    

"Isä mies, isyen poika
pää mies, pojut kalervo
elä pie pientä permannolla
elä pie lintua sillan päällä

ei miun syntynt velvyeni
ei syntynt emoni lapsi
pieni ei syntynt permannolle
synty maaha emoiseh

lunassa siha sirkulle
paras paikka partille
paa kultaa piholla
hopiata kahmalolla

elä itetä isän rahoja
vasta kaazna kaivettii
tänne meille lähties
nyt oon rahalla raskas
hopialla suuri huoto
vaiva vasen paloilla

lunassa siha sirkulle
paras paikka partille
miss on neito illan istunt
illan istunt, itse itkent
hani on päätä harjaelt
alle pyyhkien pyhhäin".

[lauletaan lunastettaessa sulhaselle istumapaikkaa, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    
"Kuule kullas velvyeni
kuule kultani kalani
kuule ku sisot sannoo
lyö jalkas kynnyksee
vesi vieris sovasta
kasse kaatuis kauhtanasta

synnypkö vävy tuppaa
ilma orren ottamatta
ilma laen laskematta
perä seinän kerttämättä
laavitsan lasettamatta

olkoo kiitetyt jumalat
syntyp vävy tuppaa
ilma orren ottamatta
ilma laen laskematta
perä seinän kerttämättä
laavitsan lasettamatta

terve tuttuu tuppaa
enne käytyy väkkee
tupa täynnä tuttavii
pertti pienii sukuja
rahi täynnä rakkaita

terve pertti neli nurkka
terve pertti kolmin kolkka
perä seinä pedron luista
kylki seinä kynnen puista
arina anen munista
kiukkaa maon kivoista

on käynt käköi tuvassa
virpoi viisi sormusilla
pesi penkit puhtaaks
lavvat lahti valkiaksi
laki lahnan suomuksilla
orret olulla pesty

kyllä mie tiiän itsestäni
ymmärrän syämmestän
ei käynt käköi tuvassa
virpoi viisi sormusilla
käivät käön kässyiset
astuvat neion askeloist
pestii penkit puhtaaks
lavvat lahti valkiaks".

[lauletaan neidon taloon astuttaessa, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    

"Olkoo kiitetyt jumalat
täännetty laubeat luojot
lyötii lahti lauta ukset
lahti lautaset veräjät

terve kallis kartano
kullalla kullatettu
hopialla huolitettu

kuule kullas velvyeen
kuule kui sisot sannoo
elä noisse maaha marjueni
hepoiseltas heltyeni
ku et saa kuutta kummarrusta
viijo viittä pamutusta

siis noisse maaha marjueni
ku saat kuusi kummarrusta
viljo viisi pamutusta
hepoiselta heltyeni
noisse uusille lumille
vastamaisille valoolle

seisatukka siestarani
selin seinää sinistä
suin riski rahvaasse
vihma viilolta varisi
ränsy räpsis rästähäst

paina pääskö pääsi maaha
sirkku silmät lossoo
viisas katsoo viilon alta
kavala katon välistä
läpi kulta renkaan
ottaa verta veljeltäni
kaanua kalervolta

kuule viisas viilon alla
kavala katon välillä
mie sanon siulle tietääkseni
veretön on velvyeni
kaanuton kalervueni
ota veri vierestäs
kaanu kahen puolestas".

[lauletaan neidon talolle saavuttaessa, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    
"Lankoiseni, lintuiseni
miksi teill on mokoma muoto
piette kummanna kujalla
imehennä ilman päällä
laskaa suojaa syanit
lämmäisee länkyenit

isä mies, isyen poika
pää mies, pojut kalervo
oo podra puolestasi
sie oot enne täällä käynt
sie oot enne täällä olt
näitä uksii avant
näitä teitä tedroitellut
näitä maita marssiellut

lyö rikki rintaluillas
väännä hartian välillä
lyö lahti lauta ukset
lahti lautaset veräjät
elä pie pientäni kujalla
elä tedroa tien päällä
lintuani ilman päällä
ei miun syntynt velvyeni
ei kummaks kujalle
imeeksi ilman päälle

lankoiseni, lintuiseni
vai on kangaspuut tuvassa
vai on poukut porstuassa
viekää kangas kaivotielle
vesitielle vieretelkää
kylän kävijäiset kuttoot
veen vetäjät vierettellööt
keräjäiset ruoot kääriit
matkalaiset päät pannoot
saapi se kangas valmiiks

miksi teill on mokoma muoto
koukut kolkassa kolisoot
ufatkat riitelööt
kälykset tukin tuiskiit
rinnoituksin riitelööt
ei oo alku aineesta
alku on maailman alusta".

[lauletaan sisäänpääsyä odotellessa, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    

"Noiskaa eestä riski rahvas
lyökää lahti lauta ukset
lahti lautaset väräjät
matka oli pitkä tultavain
tie lumekas juostavain
hanget suuret halaistavain".

[lauletaan neidon talolle saavuttaessa, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    
"Isä mies, isyen poika
pää mies, pojut kalervo
oo podra puolestasi
heläytä miekkojasi
karauta kantojasi
lyö rikki rintaluillas
väännä hartian välillä
siell on rauta aita eessä

elä pie pientäni kujalla
elä tedroa tien päällä
lase matkaa marjani".

[lauletaan tielle asetettuja esteitä poistettaessa, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    
"Kuule kullas velvyeni
kuule kultani kalani
kuule ku sisot sannoo
emän lapset lauleloo

lyö ruosalla oroja
rappaele rahnikolla
aja kiusin kiireest
aja hiirakka hikkee
aja paatti palloloisse
ujuta utuine hursti
pitkästä pihkavan linnasta
lavvassaaren lappialta

la katsoot riski rahvas
vaattaelloo valtakunta
ku miun aineni ajapi
velvyeni vierettellöö".

[lauletaan neidon talolle matkattaessa, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    
"Lähe lykky liikkeelle
lähe luojoni aviksi
lähe kaas kallis luoja
kuule kullas velvyeni
kuule kultani kalani
kuule ku sisot sannoo
emän lapset lauleloo

kumartakkaa kultueni
painuttakkaa pienyeni
notkiast marjueni
kaikelle rahvaalle
kaikelle kyläkansalle
evät naiset nagrahtais
mussat kulmat muhahtais
ilmakunta ei imehtelis

luojo istub luokan päällä
armolline aisan päällä
ajapi linnan linttilöissä
sisava sivulla pyöri
hani harjalle muni
pääskö pyöri päälaella".

[lauletaan kylän läpi ajettaessa, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    
"Kuule kullas velvyeni
kuule kultani kalani
kuule ku sisot sannoo
emän lapset lauleloo
miks on pääskö pääsi maassa
sirkku silmät losossa

kuule kullas velvyeni
elä henkää heltyeni
kaihoele marjueni
et lie luotu lehtyeni
et lie tammeni tapettu
lienet hoiettu omena

suku on suuri saapas sääri
heimot korkiat kypärät
on siaret siivessääs
emän lapset laijassaas
veljeset vieressääs
seinä on selviä settiä
seinä seän poikaisii
rahi raisuja vävyjä

on kaksi kaasikkia
kolme korvan vierellistä
neljä neittä ehteissa
nii on kaasit kengitetty
ku hepoiset on rauvoitettu
nii on kaasien päät siottu
ku on miekan päät niottu

kaikki saajut saappaissa
viejät verka viittoloissa
itse saarut on sammetissa".

[sulhasjoukon lähtölauluja, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    

"Isä mies, isyen poika
pää mies, pojut kalervo
sie oot otsaks otettu
sie oot pässi pääksi pantu
sulka suuri nurkalline
laglut lavvan otsalline
vellon asioin ajaja

jovvutelkaa juomutta
matkamiestä marjutta
matka on pitkä mentävä
tie lumekas juostava
lienöö luotu lehtyeni
lienöö tammeni tapettu
neion suuressa sukussa
neion koissa korkiassa

jo on tuotu tuomivitsat
karsittu katajan oksat
halsittu hanen pajuiset
millä pieni pieksetää
pannaa maaha marjueni
pannaa raisusti rahille".

[sulhasjoukon lähtölauluja, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    
"Anu, sisarueni
Anu, emoni lapsi
muissatko sitä ajutta
mitä egle läkäsit
mitä tuolla voivottelit
kaiken männeen kesosen
määmmä linnan liivikoille
karsterin kylän kohalle
sinne eivät tunne kosjot tulla
piippu miehet pistiellä
väli miehet väyhkäellä

siitä vaite vastaelit
en mie kuohu kosjojani
on miulla kivi kirstussa
pää miekka miessassa
lyön mie kosjot kuolluksii
piippu miehet pistän maaha
sitä et teht ku lupasit
et lyönt kosjoi kuolluksii
maaha pistänt piippumiehii
heitit helteet omase
heitit vanhat vaalijasi
heitit ismarut isosi

muutit mieles muille maille
vaihot valkian veresi
muien mustien sekkaa
heitit helle heimokunnan
vaihot ismarut isosi
siihe äksyy äijää
vaihot helteen emäsi
siihe äksyy ämmää
vaihot vedroi veljesset
siihe kylmää kyttyy
vaihot siityisät sisares
nahkasilmää nattoo

oi Annu, siarueni
kuule ku tytöt sannoo
kylän lapset laulelevat
kasvot ku kana kotonna
lintu linnassa ylenit
paljo maksot maammallesi
kaksi kantajaisellesi
kolme koissa ollessas
teit työtä vähemmän muita
makasit enemmän muita

siiski kuulut kunnialle
assut havvalle hyvälle
paljo maksot maatessasi
kaksi kylässä käyessäsi
kolme kylässä ollessasi
kylä ei kuult kurjuutta
valtakunta valehuttas
kylän naiset laisuttas
kylän lapset koiruttas

ku saat marja muille maille
teet työtä enemmän muita
makkaat vähemmän muita
et maksa maasta rohta
olen kortta unnokosta
kylä kuulub kurjuttas
valtakunta valehuttas
kylän naiset laisuttas
kylän lapset koiruttas

Anu, siarueni
ku saat marja muille maille
tuomut toisee talloo
piä muisto muudrempain
piä taito tarkempain
toisi ollaa toisialle
toisi toisessa talossa
toisi ukset ulvahtaat
toisi vierevät veräjät
toisi saarnajaat saranat
noissaa äijät härnäämää
noissaa ämmä härnäämää
kälyt käsin tulemaa
kyyt kylmältä puhumaa
naot jäätä järkyttämmää

Anu, siarueni
Anu, emoni lapsi
kuule ku tytöt sannoo
kylän lapset laulelevat
kysytelle käy kylässä
anoelle naapurissa
kysy äijältä, kysy ämmältä
kysy kymmentä kyttyä
ja saartsi sattaa nattoo
kysy kylki puoleltas
haasta ku vesi haolle

Anu, siarueni
Anu, emoni lapsi
älä oottele natoja
naot laatiit lahjojasse
älä oottele kälyjä
kälyt laatiit lapsiaa
kaksin käsin kätkyessä
viisin sormusin vivussa
kuuet hunnut kuivattelloo
yhessä kesoissa yössä
älä oottele kyttyä
kyyt ollaa kyläsen kävijät
kävvää kylässä kyppimässä
vallassa valahumassa

lämmitä sanatta sauna
kanna haot haukkumatta
vesi tuo verkkamatta
siis käy käsky käpiäst
nossa jalkas nopiast
siis kuulut hyvä hyvälle
hyvän isäs tyttäreksi
hyvän poissin puolisoksi

Anu, siarueni
Anu, emoni lapsi
kuule ku tytöt sannoo
kylän lapset laulelevat
ku saat hullu huntupääksi
ja saat lapsi lakkipääksi
siis se huntu huolta tuopi
lakki liikoja sanoja

Anu, siarueni
Anu, emoni lapsi
ku tulloo tuikin tuska
ja tulloo haikias halus
siis kääri halut kerälle
kyynelillä kiini sitele
ku määt vettä ottamaa
kaivolta kylän kohalta
pellolta kylän perältä
kylän alla on kylmä kaivo
maan alla vesi matala
vieritä kerä vettee
vesi vierettää emälle
saattaa halut hautojalle".

[neidon neuvokkilauluja, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    

"Luulin tuuloin tulovaisen
ahhaavan ajelovaisen
pinon pitän vieröväisen
kattaajan karisovaisen
ei tuo tuuloi tullutkaa
ahhaava ei ajeltkaa
pino ei pitkä vierrytkää
kattaaja ei karissutkaa
neijoin ottajat tulloot
sisoin viejät vierettäät
sisoin viejä verkoiviitta
sisoin saaja saapassääri
sisoin ottaja ommeena

hiljaa, hiljaa nuohinainen
hiljaa, hiljaa ei rutellen
viel on neitoi joutumata
yksi jalka kengitetty
toinen jalka kengätää
tukka on lampahan laella
nahka linnan laavitsalla
sertatskoi härän selällä

mihe viivyit velvyeen
kavvastuit kalervueen
vai siä viivyit viittaheis
kavvastuit kauhtanahais
et tuo viipynt viittoihees
kavvastunt et kauhtanahaas
viitta seisoi viisi vuotta
kauhtana kaheksa vuotta
kyppäärä kymmenä vuotta
saappaat sata kessoja

mihe viivyit velvyeen
vai viivyit vimpoiverkkoloi
kavvastuit kalakuttuu
et tuo viipynt vimpoi-verkkoloi
kavvastunt et kalakuttuu
siä viivyit viinateille
kavvastuit kapakkateille

näin miä sinnua eglispäänä
eglispäänä näill ajoilla
kaarassan kapakan eestä
jo panit joka pikarin
joka kannun kallistelit
joka tuopin tollistelit
itse tantsit tapsuttelit
humalassa huntsuttelit
suuret saappahat jalassa
karvakinttahat käessä
nablit päitä nauhoistais
tapoit täitä tankistais
kirppuloja kintaistais

mihe myöhää mökkö viivyit
kavvan kaukkalo makkaasit
meitä nuoria nukutti
hanoja uotellessa
suovarista vahtiessa".

[lauletaan sulhasjoukon saapuessa, kerätty Inkerissä Uusikylässä]
    
"Lankoiseen, lintuiseen
langot linnukkaisueen
langot laaiteltaessa
suku synnyteltäessä
heimo helliteltäessä

langot uuen uusikkaist
kui uuet kanamunnaist
munan uuen ruskulaist
tuokaa laittajat tuppaa
nyt miä lahjon laittajia
kunnioitan kulkijia
puolet siskon polkajia

näin miä tieltä tullessain
arolta ajaessain
näin miä tieltä kivvoisen
pellolta peräkivvoisen
sen miä lahjon laittajille
kunnioitan kulkijille
puolet siskon polkajille
en viel anna tuotakaa

isoini olutta keitti
kivet kuumensi koviksi

lankoiseen, lintuiseen
langot linnukkaisueen
tuokaa laittajat tuppaa
nyt miä lahjon laittajia
kunnioitan kulkijia
puolet siskon polkajia

näin miä tiellä tullessain
arolta ajaessain
näin miä suosta suopettääjän
kankahalta kuivan kuusen
sen miä lahjon laittajille
kunnioitan kulkijille
en viel anna tuotakaa

isoini olutta keitti
suosta leikkoi suopettääjät
ne poltti pärehinnää
kankahalta kuivat kuuset
ne tuo poltti halkonnaa

lankoiseen, lintuiseen
langot linnukkaisueen
tuokaa laittajat tuppaa
nyt miä lahjon laittajia
kunnioitan kulkijia
puolet siskon polkajia

näin miä tieltä tullessain
kankahalta kuivan kuusen
näin miä tieltä mussan ruunan
arolta valkian heppoisen
nuo olliit kuollehet molloot
sen miä lahjon laittajille
kunnioitan kulkijille
puolet siskon polkajille
en viel anna tuotakaa

isoilla on suuret koirat
syötin koirille issoin

lankoiseen, lintuiseen
langot linnukkaisueen
tuokaa laittajat tuppaa
nyt miä lahjon laittajia
kunnioitan kulkijia
puolet siskon polkajia

näin miä tieltä tullessain
arolta ajaessain
kaisat kiehuit kattilassa
sanikot savipaoissa
konsa kääntypi käppäälä
konsa häntä häilähtää
konsa turpa tursajaa
konsa silmä sinkojaa
sen miä lahjon laittajille
kunnioitan kulkijille
puolet siskon polkajille
en viel anna tuotakaa

senki tuhkii tuperran
ja tuon tervaa teperran
kassan kagrarummenii
sen miä lahjon laittajia
kunnioitan kulkijia".

[lauletaan häälahjoja jaettaessa, kerätty Inkerissä Uusikylässä]
    

"Hyvä rahvas, suuri suku
kuulkaa ku miä sanneelen
pankaa päähä ku pajatan
te sanotte saaruttaan
vertoisette vellojaan
polit poikia issoin
laitoit lasta vanhemmaan

saoit lynkä, saoit länkä
saoit polvesta poteva
saoit väärä vävy sivulta
saoit sairas sarvinoilta
ei oo polvesta poteva
eikä sairas sarvinoilta
eikä väärä vävy sivulta
ne on väärät teijen penkit
teill on laavitsat lamassa
tupa on tehty turpeista
penkit on pantu pönköristä
kamarista on käännettyin

ken soimais sokkiia poikoi
sokiaks tuo sortukaa
ken läkkäis läsivä poikoi
läsiväks tuo kaatukaa
ken tuo moikki mutaiseksi
menkää syttä mussemmaks
ken tuo rammaks läkkäis
menkää itse rammemmaks
ken tuo mainitsi mattaala
itse mänkää maakivoiksi
kunpa moikki pää mykkyyrä
olkaa moikka rahvahasta

te saoilla saaren mies
soimasitta suijan mies
meil ei oo saaressa vävvyyä
eik oo suijalla sukkuua
suut on suuressa kylässä
kepiässä rahvahassa

marjukkain miun mamoin
karjukkain miun kantajain
kaikki tuo aijoille asetti
kaikki laati lakkapuille
vieretteli vihtitielle
suin hyvvää rahvahasse

ken on kylälle kylmä
i kylä sille kylmä
ken on rauta rahvahalle
i on rahvas sille rauta
kivet on kylmät pellon päällä
ravvat seppien pajassa".

[sulhasen puolustuslauluja, kerätty Inkerissä Savimäen kylässä]
    
"La ko kiitän emändäni
la ko kiitän, kunnioitan
ja viel hyvin ylissän
hyvä emändä, kaunis emändä
se tasane, tarkka emändä
se vaa viiksi virkku emändä

la kyselen, kannoittelen
perin pohjin poimittelen
meille tietämättömille
mist on meille emändä tuotu
näin mokoma emändä saatu
vaa on tuotu turkinmaalta
veitetty venäjänmaalta
va on saatu saksanmaalta

hyvä emändä, kaunis emändä
kaikki on saant, kaikki tuont
saant on sarvipäät jänikset
tuont oli tedrot lehtikorvat
saant oli saijat sarvelliset
mesileivät mielelliset
kakut kahen kuorelliset

mitä on lohia lahella
mitä on vimpoja virrassa
kaikki on laaittu lavvan päällä
kaikki on meijen syötävän
viinat siirapin sekaset
oluet meen makuset
en mie kiitellä ossaa
ylissellä en yhtäkää".

[emännän kiitoslaulu, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    

"Miun neitoini, minnoini
kumarra veen kuvalle
veen päälle painuttii
heitäkkä vettee verho
lase verho lähtehesse".

[kaaso laulaa neidon kumartaessa vedelle, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Miun neitoini, minnoini
neitsykkäin, minjyveen
neitoini, minohuveni
ota koivuinen korenta
päälle pangat paatsan puiset
määmmä vettä katsomaa
ku vesi vipaelloo
liivikko lipaelloo
somerpohja souteloo
mutapohja muutteloo".

[lauletaan neitoa kaivolle saateltaessa, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Miun neitoini, minnoini
neitsykkäin, minjyveen
neitoini, minohuveni
sanon siulle tietäksees
ku määt vettä ottamaa
elä uo viikkoo veellä
kahta kuuta kaivotiellä
meil on vesitiet vetteelät
meil on kaivot kaukamalla

ämmääs on vanhaksi valunut
ja tult tutilahaksi
ämmäis pata pallaa
paan reunat kartujaat
käy siä kiusin kiirehesti
käy siä kävven, juokse juossen
hyppää jänöin hypällä
käy siä kärpän varpailla
tule tuulena tuppaa
viihkurana veräjän suulle

kylän kyntäjät näkkööt
astavojat arvajaat
keksivät keon tekkiijät
nii hyö sanoin sannoovat
nii hyö kiusin kiistelevät
näätkä miss on miehen naine
ja tarkka taloisen minnoi
juoksi tuo juossen, käi tuo kävven
vieri vilppivarpahilla

siit siä kuulut kunnialle
hyvän miehen tyttäreksi
hyvän pojan puolisoksi
miehelle oot mielinaine
sulhollees oot suun allain
apellees oot aino minnoi
anopillees ankaraine".

[sulhasen talolla laulettuja neuvokkilauluja, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Kyllä meijen velvyemme
tuntova tuvan tekkiijä
tuntoo tuppaa tehhä
taitaa salvaa salliia
kornitsaa kolkutella
panna pangille varrooja
usetille uurtehia

miun neitoini, minnoini
neitsykkäin, minjyveen
saon siulle tietääksees
ku määt makkaamaa
elä huoletais holota
kuuntele kukon kummuua
ku tuo kukko kerran lauloi
päähyttäis kohota
ku tuo kukko lauloi toisin
siä paa paglojaas
ku tuo kukko kolmin lauloi
olet lehmille levitä
katso lammaskarsinaa
luo silmäis sikkain päälle

ämmäs on vanhaks valunut
ja tult tutilahaksi
källyis laatii lapsiaa
elä uottele källyyää
elä uottele nattooja
nattois laatii lahjojaa

miun neitoin, minnoini
neitsykkäin, minjyveen
ku siä tulet tuppaa
tule tuulena tuppaa
ahavana porstuaa
savuna salen sissää

elä kolkassa kohise
eläkä nurkassa nuhise
käy vaa keskipermannolla
ota luuvvat liien alta
lakaele lassut maasta
elä vaa lapsii lakkaa
nossa lapset laavitsalle
taita leipää kättee
vuole voita leivän päälle
siit kuulut hyvä hyvältä
hyvän miehen tyttäreksi
hyvän pojan puolisoksi".

[neidon neuvokkilauluja, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    

"Lankoiseen, lintuiseen
liekkä teijen vellostanne
meijen siskon syöttäjäistä
tuntooka tuppaa tehhä
kornitsaa kolkutella
taitaaka salvaa salliia
panna pangille varrooja
usetille uurtehia".

[laulussa tiedustellaan sulhasen kyvykkyyttä, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Lankoiseen, lintuiseen
langot linnukkaisueen
sanon vian saareltain
verkan nimen velloltain

se vika on vellossain
se on tapa taimessain
puhas permanto pittää
puhas penkki permannolla

verkan nimen velloltain
sanon tavan saareltain
se on vika vellossain
se on tapa taimessain
joka päivä uusi paita
iki viikko uusi viitta".

[kaase vastaa sulhasen puolesta, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Oi emoi, vanha emoini
vanha akka vaalijain
jo toin tulen puhujan
sain saunan lämmittäjän
veen tuopi, löylyn lyöpi
vassan hautoo valmeheksi

mää ämmä kylpömää
mää äijä kylpömää
korenta koan takana
vasta vanhan läävän päällä

katsokaa työ karjapoissit
silmätkää kylän sikurit
miun viljo velvyeen
toi kottii kosjottuun
miun viljo velvyeen
yksin mäni, kaksin tuli
yksin mäni, kaksin tuli".

[lauletaan saatettaessa neitoa sulhasen taloon, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Miun neitoini, minnoini
neitsykkäin, minjyveen
laskii maaha marjueen
rikoille hopiaisille
kanerville kultaisille

ihassu, elä pölässy
hot on kartano rettuisa
puuran lehmän purtsakoittu
sotkenta sotioroin".

[kaase laulaa neidon astuessa rattailta, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Oi isä, vanha isoini
vanha ukko vaalijain
oi emoi, vanha emoi
vanha akka vaalijain
vanha vaivoin näkkiiä
anna anteeks tytöille
lähtiessää koista

oi isoi, vanha isoi
oi emoi, vanha emoi
kuvvaisenne kummartaa
parkkusenne painuttaa
ota kiinni olkan päästä
hakiele hartioista
elä lase maaha marjuttais
syssyy syämmyttäis
alle polven puolittais

miun neitoinen, minnoini
neitsykkäin, minjyeen
kysyin vanhoilta luppaa
syntysiltä appuua
tervehyttä tuoltapuolen
lähteessäin koista
muille maille mennessäin".

[kaase laulaa neidon kumartaessa vanhemmille, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Kierräkkä isosi pöytä
lase lauta vanhempais
lähteessäis koista".

[kaase laulaa neidon kiertäessä pöytää, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    

"Neitsykkäin, minjyveen
ollet tosin toruja
toru meille tuotaessa
ja ollet sanoin sanoja
sano meille saataessa

sanoin siulle tietääksees
ne kolme kottii heitä
voimuru, munapattaine
uni uunin korvalline
kylän käykki kyllälline

sanotaa vellojaan
sanotaa, soimataa
veotaa, verroitaa
laisaksi, unelijaksi
multahirren mustueksi
maahirren matalueksi

ei saottu naista saava
eik tuova morsianta
miunpa viljoi velvyeen
otti vallasta valitun
otti paasasta parahan
tokossasta poimitellun

yks oli ounapuu kylässä
yks oli oksa ounapuussa
yks oli oksalla ommeena
senki otti velvyeen
manitteli marjueen".

[lauletaan neidon talolla, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Katsokaa työ karjan poissit
silmätkää kylän sikurit
miun viljo vellojaan
neittä helmasta vettää
langan päästä naisen lasta
räpehestä räpsyttää".

[kaase laulaa sulhasen taluttaessa neitoa, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Isämies, isyen poika
siä pääksi päätetää
isännäksi etsitää
siä pääksi päätetää
sottaa isoksi iki sottaa

paras sulka papolinnun
tiitiän tihiä sulka
hanhen sulka valkiain
se on pantu parralleis
levitetty levvalleis

tunsit tulla, tunsit olla
taiat tarkkuutta pittää
nopeutta novvoitella
viseyttä viskaella
lähemmä kahen kujalle
ja kolmin koan ettee".

[kaase laulaa sulhasen puhemiehelle, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Miun viljo velvyeen
ehtoisa emoini lapsi
kavvaala kalervueen
katso itse silmilläis
ku et uskont minnuu
lonkahuta luomillais
katso kaunokkaisillais

ei uo lynkä, eik uo länkä
eik uo polvelta poteva
eikä sairas sarven alta
eikä sivusta sinksahtant
läpiluista lankielt

katsokaa työ sulhaiskansa
silta puntaa punasta
neitoisen punarivoista
silta sintää sinestä
neitoisen sinihamoista
laki kullin kuumoittaa
neioin kudrista tukista".

[lauletaan neidon saapuessa aitasta, laulussa mainitaan inkeriläisen hääpuvun värit, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    

"Kuhu viette vellojaan
kuletatte kullaistaan
vai viette kiven ettee
viette hummaren ettee

en miä lase vellojaan
en lase kiven ettee
enkä hummaren ettee
suurran itse suurimakset
lasen itse laskimakset
jauhan jauhot hienokkaist

elä syö syämmyvein
maissa marjamyttysein
luetaa suun pallais
luettii luettakkoo
syö, syö syämmyvein
maissa marjamyttysein".

[kaase laulaa sulhasjoukkoa huhmarilla käytettäessä, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Lankoiseen, lintuiseen
virkan nimen velloltain
sanon nimen saareltain
lankoi aine velvyeen
elä kurta kultueen
karta kannon kirjueen

ei oo väen vähhyys
eikä kansan kaippehuus
lankoi aine velvyeen
ku sinnuaa kutsutaa
ja sinnuua vaaitaa
hullukkaista huuvetaa
vakahaista vaaitaa

on siull settii seinä
on siull seän poikaisii
siä vaa siertele settii
sierrä seän poikaisii
itse siertii seassa

miun aine velvyeen
ku sinua kutsutaa
vakahaista vaaitaa
hullukkaista huuvetaa

on siul ennooja ehto
on siul enon poikaisii
siä vaa ehitä ennooja
etsi enon poikaisii
itse ehtii seassa

miun aine velvyeen
ku sinua kutsutaa
vakahaista vaaitaa
hullukkaista huuvetaa

on siul vävvyyjä väärti
on siul vävyn poikaisii
siä vaa vääntele vävvyyjä
väännä vävyn poikaisii
itse vääntii seassa".

[sulhaselle laulettuja lauluja, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Miun viljo velvyeen
ehtoinen emoini lapsi
jo näin näölliseis
jo katsoin kaanulliseis
varrellisees valitsin

elä kurta kultueen
karta kannon kirjueen
ei oo lynkä, eik oo länkä
ei oo polvelta poteva
eik oo sairas sarven alta
eikä sivusta sinksahtant
läpiluista lankielt

puhas on povveesta puonnut
ihhaala emoin tyvestä
kaunoi maaman kainalosta
ei oo Malle, eik oo Marista
ei oo Pilli eik Piristä
eik oo helle Hetvikkine
eikä kaunis Katikkaine
Mari neittä kutsutaa

on mitä oroin otella
liinaharjan liikutella
rautakapian kannatella
puuran viiä, kaaran viiä
puuran viiä puhtahutta
kaaran viiä kaunehutta
paatin paksua perrää
mussan muuta mynterii

sanottii minnojaan
sanottii, soimattii
multahirren mustuveksi
maahirren matalueksi
kylän portin kykkijäksi
laisaksi, unelijaksi

katsoin itse silmillään
ei oo miun minjyeen
ei oo maant pitkin penkin
ku on pitkän vyön kutont
lyönt on kirjan kiissoiksi
kovan paaen paukutelt".

[neidon ylistyslauluja, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    

"Katsoin itse silmilläin
katsoin kaunokkaisillain
on käynt käköi tuassa
viert virpoi permannolla
käynt on käön siaret
viert on virvoin vierahaist
käynt on käärämöi käessä
viert on vihoin keralla
oravaine orret vuollut
kärppä laattiat lakkais".

[lauletaan lahjoja jaettaessa (ripustetaan kaulaan), kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Neitsykkäin, minjyeen
miks on hoikat sormuees
käsivarrees on vakkaat
kaiat kaksi kämmentäis
ohukkaist olkanpääs

siltä on hoikat sormuees
ohukkaist olkanpääs
käsivarrees vakkaat
kaiat kaksi kämmentäis

voita suolaellessaas
pettypiimäl ei pietty
isoisi sian lihutta
sibliessaa sikkooja

syö meijen syömisii
juo meijen juomisii
saijan saarein lähetti
punakuoren kukkaiseen
mesileivän mielyeen".

[kaase laulaa neitoa kestitettäessä, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Jo siun isoisi syötti
jo siun emoisi syötti
vasta omaksi varoiksi syötän
vasta syötän valmiheksi
kiven juuren kiskojaksi
puun juuren puhistajaksi
kovan nurmen kuokkijaksi
kannion juuren kaivajaksi
turpeen tuhertajaksi".

[lauletaan neitoa valmisteltaessa, neidon silmille lasketaan korvilus (huivi) jota nypitään eri puolilta, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Tere maa, tere mantu
tere sauna sammalhuone
tere orret ounapuiset
tere saarnine sakkaara
tere penkit pedranluiset

tere kaksi korvallista
neljä neion vierehistä
tere neitoine minnoini
neitsykkäine, minjyeen".

[kaase tervehtii neidon seuruetta, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Ei mahu mettoi minnuu
ku en saa neitoa nähhäkseen
neioin nimeä kuullakseen
onka lynkä, vai on länkä
onka polvelta potova
vai on sairas sarven alta
onka sivusta sinksahtant
läpiluista lankielt

saisin neittä nähhäkseen
neioin nimen kuullakseen
onka Malle, vai on Maritta
onka Pille vai Piritta
vai on armas Annikkine
vai on kaunis Katuikkaine

näin miä itse tullessain
oroilla ajaessain
mäni tykky tyttölöi
parvi neitoa parasta
sikaläävien sivute
hevoistalliloin taaitse
lehmäläävän lietyetse
paistoit patsaat punaiset
punottivat pihtipielet
neiot huusiit huonehessa".

[kaase laulaa neitoa katsomaan mentäessä, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    

"Lankoiseen, lintuiseen
älä kanna kakkujais
pillaa piirakkaisiais
levittele leipiäis

en miä tullut syömätyttä
enkä juossut juomatutta
oli seppo seltsissäin
takkooja tarakassain
teki tielle kiukaisen
paistoin paljo piirakkoja
kyllin leipii levitin
millä syötin sulan sukkuin
heltiäisen heimoiseen

en miä tullut syömätyttä
enkä juossut juomatutta
tulin aineen appia
pienen velloini pellii
kyllä oli suota sotkemista
järven jäätä juoksemista
kangasta karastamista
oli joki välissä
viipiän väkköövä virta
en voint yli hypätä
enkä ympäri paeta

vesihalli oli velloillain
kurenkarva kullallain
paatti paitulaisellain
kaara karpaloisellain
halliharjaa hakkiisin
kaaran kankipäitsilöi
halli toi harjassaa
kaara kankipäitsilöissä
yli joesta väkköövästä
virrasta viipiästä".

[kaase laulaa häämatkan tapahtumista, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Katsoin itse silmilläin
katsoin kaunokkaisillain
lonkahutin luomillain
uoteltuppa vellojain
halattupa hanheain

ohto on naagloja napittu
mihe vaalin vaattehein
ohto orsii tuvassa
mihe länkkeen lähetän
kaikki on kirssut kannellist
mihe kilvoin kintahain".

[kaase laulaa neidon talolla, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Miun viljo velvyeen
kavvaala Kalervueen
istukka imantehheen
assu aine velvyeen

istukka imantehest
assu aivoin armahast
issukka sijalle sille
missä neito illan istui
missä neito aamun astui
sylin syäntään piteli
käsivarsin vatsastaan
kahmaloisin kasvojaan

miun viljo velvyeen
issukka imantehheen
assu aivoin armahast
allas on penkki pedranluinen
eessäs kalmi kalmakkain
takannais seinä siestarpuinen".

[kaase laulaa sulhasen istuessa neidon paikalle, laulun aikana lasketaan lahjat pöydälle, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    

"Luulin tuulen tuulovaisen
ahavan arisovaisen
eipä tuuli tuullutkaa
ahavain ei aristkaa
neioin ottajat tulliit
neioin viejät viukaisiit".

[lauletaan sulhasjoukon saapuessa neidon taloon, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Päämies, pojut kalervoin
isämies, isyen poika
heitäkkä punakerräin
heitäkkä sinikerräin
heitäkkä keltainen kerräin

pitkä vitsa pihlajain
ylitsemme lyötäköö
ympäri ravattakoo
jott ei pistyis noijan nuolet
tietäjän tulikäpyiset".

[sulhasjoukkoa suojataan taioin, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Oi isoi, vanha isoi
vanha ukko vaalijaan
tiekka pojoille alku
tiekka alku astialle

marjaas matkaa männöö
tedrois tielle tallajaa
matka pitkä marjallais
tie rettuisa tedrollais

vaset sinne vaaitaa
hopehia huuvetaa
tengat tiellä tarvitaa".

[lauletaan rahalahjoja vakkaan kerättäessä, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Ehtoisa emoini lapsi
istukka imantehest
astu aivoin armahast

oi emoi, vanha emoi
vanha akka vaalijain
tuo siä sukkaa sylellä
kapukkaa kaaniolla
varvasrättiä vakalla

tuo punapolukset
kengikkä kesoikaloin
saapastiikka saarueen
veitä sukat sulkkuvarret
paa rätit räämyskäiset

päälle sukan sulkkuvarren
veitä verkaiset polukset
päälle rätin räämyskäisen
siit veitä vennään saapas
päälle verkaisen poluksen".

[kaase laulaa sulhasta kengitettäessä, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Issukka, isottu poika
kantee isollissee".

[kaase laulaa kengityksen jälkeen, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]

"Miun viljo velvyeen
ehtoisa emoini lapsi
kylvekkä kypenyeen
valaele vaahterain

kylve kolmella lehellä
kolmen koivun oksasella
valaele vaahterella

vesi on tuotu kolmialta
yksi vesi on merestä tuotu
toinen lemmen lähtehestä
kolmais ojasta otettu

merivesi mielikseis
mielyisin elelläkseis
lähevesi lämmäkseis
lämpöisin elelläkseis

pään pesijä pienyeen
pese pää velloiltain
kudran karsija kannain
karsi kudrat kullaltain
pese pää velloiltain

pese pää valkiaksi
karsi kudrat kultaiseksi
kudrat kullan karvaiseksi
jottei nainen nagrahtais
muhahtais mustakulma".

[lauletaan häitä edeltävänä iltana sulhasen päätä pestäessä, kerätty Inkerissä Väärnojan kylässä]
    
"Terve kuu, terve päivä
terve kuu kumettimasta
päivyt päältä paistamasta
terve kuu yli vessien
tähti taivaha tassaine
yli maijen matkalaine
yli soien solkkirinta

terve vastaine vävvyni
terves teeltäs tultuasi
matkoiltas ajettuasi
la mie kysyn kannoittele
perin pohjin poimittele
kee siu teellä tervehytti
ken antoi aroilla kättä

terve hattu päälajelta
hiuksilta hiettömiltä
kulmilta kunitsa nahka
silmiltä repo siliä".

[lauletaan sulhasjoukon saapuessa neidon talolle, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    
"Oi Anu, siarueni
oi Anu, emäni lapsi
muissatko sitä ajutta
mitä toonoi toivoittelit
eglespäänä näill ajoilla

teemme linna liivikoille
kaasterin kylän kohalle
sinn evät tunne kozoit tulla
piippumehet pistiellä
välimehet väyhkäellä

oi Anu, siarueni
oi Anu, emäni lapsi
en mie kouhu kozojani
on miull tsirvez kirssussani
paha meekka meessassani
löömmä kozoit koolluksihe
piippumeehet pissoi maaha
välimeehet väännä maaha

oi Anu, siarueni
oi Anu, emäni lapsi
lintu muille liivikoille
kala muille kallahille
toomut toiseh taloho
yli aija naapurii".

[lauletaan neidolle häitä edeltävänä iltana, kerätty Inkerissä Joenperän kylässä]
    

"Miun ismarut isäni
miun tarkka taattoseni
annakka avaimiasi
lupajaile lukkujasi

tunnekka minun tusani
sytytä tuli kätehen
tuoppi toisehen kätehen
tuo tuopilla oloja
mesivettä mieleväisen
tuo viinaa vihaista

miun ehtoisa emoini
miun kallis kantajaini
siä kanna kannikkoja
siä paa putro patoja

la mie juotan joukkoani
la syötän sisariani
potsivoitan polkkaistani
la mie katson kansaistani
atrioitan armahia

tein mieki kesoin työtä
näin vaivaa varilla
hiki tilkkui hiuksistani
palavainen paiastani
en mie lehossa levännyt
enkä maannut marjikossa

enkä maannut kapustamailla
enkä levännyt leipämailla
tein työtä koko ramulla
väänsin hartian väellä".

[lauletaan neidon sukulaisia kestitettäessä, kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]
    
"Jo saatoin saarueni
jo saatoin emoni lapsen
olotin olokylään
saatoin saia-mättähälle

suuri kiitos minun emoni
suuri kiitos sukiaiseni
etpä pannut paimenelle
etkä pannut varkahalle
ikäiselle rikkahalle
vanhalle talonpojalle

kuin avaisin aitan uksen
siell oli kirstut kirpin luiset
siell oli kirstu kirstun päällä
siell oli kullat kuun ikäiset
hopiat ijän ikäiset
vaset valloin aikahiset".

[lauletaan sulhasen talolta palattaessa, kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]
    
"Minjueni, marjueni
neitoi minohueni
tunsit tulla, tunne olla
elä kolkassa kopise
eläkä nurkassa nuhise
kerki keskipermannolla

kuin meet marja makaamaan
lehen kanta lepäämään
ei oo kuussa neion merkki
ei oo kuussa eikä tähessä
eik oo merkki päivyessä
otavass on neion merkki
välin päivy pettelee
välin kuu valehtelee

kuin kukkoi kerran lauloi
sinä päätäis kohenna
kuin kukko toisen lauloi
sinä kengi jalkojaas
kuin kukko kolmannehen
sinä tuulena tupahan

avoa arinalauta
ota otrat kiukahasta
mee kiiruusti kivolle
siellä jauha jaaruttele
jauhot siegloin siepottele
tuo tuulena tupaan

siitä läyhy läävätielle
katso lammas karsinasta
paa heinää hevolle
mee tuulena tupaan
pesetä isännän silmät
pesetä emännän silmät
kyyn silmät kylvettele

elä oottele kytyy
eläk oottele natoi
eläk oottele kälyy
käly laati lapsiaan
nato laati lahjojaan
kyyt kyllin käänteliit".

[neidon neuvokkilauluja, kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]
    

"Meiän lintu, meiän liitsa
meiän kaanu, meiän kasvo
meiän vaate, meiän varsi
meiän silmät, meiän korvat
meiän luut, meiän jäsenet

miks siull on mokoma muoto
neion muoto moikataan
neion varsi vaihetaan
neion liitsi liitetään
neion kaanu katsotaan

pannaan iki sapana
iki lakki laitetaan
pääkkö pieni peitetään
liusut pienet peitetään".

[lauletaan neidon päätä peitettäessä, sapana=naineen naisen vyötärön alle ulottuva päähine, kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]
    
"Lankoseni, lintuseni
sinä kiität siskojaas
ylennät emoisi lasta
la mie kiitän vellojain
ylennän emoni lasta

tekeväin on meiän veikko
mahtavain on meiän marja
mahtaa se salvaa salia
koputella kornitsaa
panna pankille varoja
usatille uurtehia

lieneekö teiän siskostanne
meiän vellon vierehistä
emoin lapsen laiallista

mahtaako hurstia husoista
vaippaa vaahteran vesoista
tunteeko toimet toimikkaista
murnot toimet murtikkoista
mahtaako alkaa alaista
tehdä peukalon pesäistä

kysyykö kynsiä kylästä
käsiä kälyn takanta
yli aian naapurista

tekeväinen oli minun emoi
ei mennyt kynsiä kylästä
mahtavainen oli minun mamoi
ei mennyt käsiä kälyn takaa
tekeväinen oli minun emoni
niin teki hurstin husoista
vaipan vaahteran vesoista

teki viitan viilostista
viitta seisoi viisi vuotta
viitta seisoi orrella
viitta seisoi ja läkäjäis".

[sulhasen suvun ylistyslauluja, kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]
    
"Lankoseni, lintuseni
langot linnukkaisueni
langot uuen uusikkaiset

en mie tänne ilman tullut
tulin varkahan jälestä
meillä varkahat vaelsit
eglespäin näillä ajoin
revot päässä, ryyvit päällä
saksan saappahat jaloissa

vietiin lintu linnastamme
vietiin joutsen joukostamme
parahan parvestamme
mahtavin marjistamme

vietiin saunalta sakara
vietiin katto kammarista
peräseinä pirtiltämme
katokselta kallis kolkka
vietiin karjasta karitsa

osaava oli meiän omena
mahtavainen meiän marja
tekeväinen meiän tetri".

[neidon sukulaiset laulavat sulhasen talolla, kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]
    

"Sanottiin lankojani
sanottiin, soimattiin
vihattiin, verrattiin
leipää ei palaistakaan
viljaa ei jyväistäkään
suolaa ei raettakaan

ohto on syyä langoissani
ohto syyä, ohto juua
ohto on vierahan varaa

käin mie langon kammarissa
hulkuin hummar-huonehessa
kävin langon kivoi-koassa
katsoin langon kammariin
katsoin kammarin lakeen

kaikki oli saatu lankoiheni
kaikki oli saatu, kaikki oli tuotu
saatu oli sarvipäät jänekset
tuotu oli tetrit lehti-korvat
kammari oli teloja täynnä
telat täynnä tynnyriä
tynnyrit oloja täynnä

langon kammarin laessa
siiat oli silmistä siottu
hauvet oli pantu hampahista
lohet suuret suomuksista

kolme putkia puhuu
langon kammarin laessa
yhessä vihuinen viina
kellepä vihuinen viina
miehille vihainen viina
toisessa oloi punainen
kellepä oloi punainen
naisille oloi punainen
kolmannessa metoi makia
kellepä metoi makia
metoi meille tyttölöille

käyty on pyytä pyytämässä
jäneksiä ampumassa
pyylt on tuotu pyy-jänekset
tuotu on tetret lehtikorvat
saatu on hepoisen jalka

lankoiseni, lintuiseni
langot linnukkaisueni
tuokaa minun saavanani
kantakaa kauhtanani

jo aika pois paeta
söimme leivät kannikoille
joimme hiivalle oluet
emme kiitellä osaa
väsyyt emoin silmät
ikkunasta ootellessa

nuoren kannat katkiavat
veräjällä seisoissaan
hyvä oli laatu langoissani
hyvä oli lanko ja lakia
hyvät oli lapset langoillaan
selin seisoot oveen
suin sulin vierahisse
kannoin maassa kargajaat
varpahiin vipueleet".

[lauletaan sulhasen talolta poistuttaessa, kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]
    
"Langot vaiten vastasiit
emme laita lahjojanne
enkä pole panimianne

hyvät olit lahjat minnoillani
hyvät lahjat ja lakiat
ei ollut ketränt kierrospäitä
eik oo laskenut lapoja
eik oo unikekoja
kaikki sysikekoja

huomess on huolella varahin
illoin myöhän hulkkehilla
en minä kiitä minnojani
kiitän minnoini emoja
ei antant anoille maata
rapasäärien rinkotella
ajoi aamusta ylää".

[lauletaan lahjoista kiitettäessä, kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]
    

"Minhyeni, marjueni
viskaa lahjaa tanhavalle
veräjälle pieni verha
terve maa ja haltiasi
tervehemp on minhueni
terve verhoittu veräjä
tervehempi minhueni
terve kuu kulmiltaas
terve päivä päälaeltaas
tervehempi minhueni

minhueni, marjueni
neitoi minohueni
ihastu, elä pölästy
hot on tanhava retuisa
mahot lehmät matsakkoit
puuraat lehmät putsakkoit
pääsiit varsat vallalleen
suitsista emähepoiset
emälehmät kytkyestä
tanhavan taperteliit
sill oli tanhava retuisa

laskii maahan marjueni
oikioille olkiloille
kummemmasti kumartaa
paremmasti painuttaa
niinkuin markat maata kertit
helmet helmoja tavoitit".

[neidon tervetuliaislauluja, kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]
    
"Terve, terve neitsykkäinen
terve vastanen minoni
terve tieltä tultuasi
arolta ajettuasi
terve paita palttinainen
maahan asti aivinainen
terve vyö, vahelma kirja
terve huntu pääsi päällä
terve silkit hunnun päällä
terve ylpiät yliset
terve polle polttinainen
terve ne sukat sulavat
terve kengät kelvolliset

jo vello kahen tulee
jo aine kahen ajaa
neittä helmasta vetää
kulettaa kultajaan".

[neitoa tervehytetään sulhasen talolla, laulusta selviää hääpuvun marjoista saadut värit ("vahelma kirjat"), kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]
    
"Kosjolainen, koiran kieli
pitkä kieli, pettelikkö
välimies, valehtelia
kävit heillä, petit heiät
tulit meille, petit meiät
petit ismarot isoni
petit ehtoisen emoni
petit viedron veljyeni
petit vielä velloin vaimon
petit siityisen sisoni

toitko senen, minen lupasit
minen tuonoi toivottelit
tuonoisessa käyessääs
kuus kullaista pärettä
toiset kuusi kullatointa
syttyyt sytyttämättä
palaat parentamatta
isoille tytön siaan

kosjolainen, koiran kieli
pitkä kieli, pettelikko
välimies, valehtelia
toit senen, minen lupasit
toitko kultaisen korennon
toitko penkin paatsan puisen
itse kaivolle menee
itse kaivolta tulee
itse kaaoit kattilaan
emoille tytön siaan

kosjolainen, koiran kieli
pitkä kieli, pettelikko
välimies, valehtelia
toitko senen, minen lupasit
minen tuonoin toivottelit
velloille sisoin siaan
kuusi kulta kassuria
toiset kuusi kullatointa
itse metsään meneet
itse metsästä tuleet
lehot leikot mennessään
suot sorsit ollessaan
kaset kaaoit tullessaan

kosjolainen, koiran kieli
pitkä kieli, pettelikko
välimies, valehtelia
toitko lunnaat kulta varvat
minnolle naon siaan
itse kolkasta tuleet
itse kolkkaan meneet
rikat riivuit mennessään".

[neidon laulajat parjaavat sulhasjoukkoa, kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]
    

"Oi minun viekas veljyeni
ja ehtoisa emoni lapsi
elä kurta kukkaiseni
nurta nurmimarjaiseni

jo näin näöllisees
jo viimoin verellisees
on mitä oroisen viiä
sylen täysi, saanin täysi
liinaharjan liikutella
rautakapian kannatella
puurall on punaa viiä
hallilla suurta hartiaa
paatilla paksua perää

sinä katso, veljyeni
tääll on miun minnoni lahja
lakiain on minnon lahja
käpiät on käön kätkyessä
viiriäiset virvon sormet".

[nuohinainen laulaa neidon aitassa käytyään, kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]
    
"Terve kuu, terve päivä
terve vastainen vävyni
terve kuu yli vesien
tähti taivahan tasainen

terve hattu päälaelta
kulmilta kumitsan nahka
terve viitta viisin nyblin
kauhtana kaheksin nyblin

terve kintahat kädestä
terve kirjat kintahista
terve paita palttinainen
hipiältäs hiettömältä".

[sulhasen tervehyttäminen, kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]
    
"Sulhoani, velloani
mistä sie tunsit meille tulla
meiän ovehen osasit

jo sie taisit ennen käyä
taisit ennen tallaella
sykysyisellä lialla
talvisella pakkasella
kävit sie peltojen perätse
kävit aitojen alatse

sill sie tunsit meille tulla
meiän oveehe osaisit

mahtuuko vävy tupahan
ilman orren ottamatta
peräseinän siirtämättä
kammarin korottamatta

olkoon kiitetyt vanhemmad
ylistetyt ylähäset
jo mahtui vävy tupahan
ilman orren ottamatta
peräseinän siirtämättä
kammarin korottamatta".

[lauletaan sulhasväen saapuessa, kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]
    
"Mari sisarueni
kylve kypenyeni
valaele vaahtereni

siun viedroi veljyees
ehtoisa emois lapsi
varain oli varoi jalalla
musta lintu ennen muita
pyhä huomena varain
valjasti pyhän hepoisen
pyhäisillä valjahilla
ajo pyhä-mäelle
toi puut pyhä-mäeltä

siun viedroi veljyees
ehtoisa emois lapsi
varrain oli varo jalalla
musta lintu ennen muita
valjasti pyhän hepoisen
pyhäisillä valjahilla
ajoi pyhäjoelle
toi vettä pyhäjoelta
lämmitti pyhäisen saunan
pyhäisillä halkoloilla

minö kylvö kyllitellen
pese pää valkiaksi
jott ei nainen naurahtaisi
musti kulm ei muikahtaisi

kylve kolmella veolla
kolmen koivun oksaisella
yhellä ojan veolla
ojan vesi onneksesi
onnikkaisen ollaksesi
toisella lähe-veolla
lähe veto lämmäksees
lämmäisin elelläksees
kolmannella kaivoveolla
kaivoveto kaunoksesi
kaunikkaisin ollaksesi".

[neidon kylvetyslauluja, kerätty Inkerissä Soikkolan kylässä]
    

"Oliko onni ottajalla
vai onni otettavalla
valvoko onni onnellisen
vai onni onnettoman

minun onneni makasi
minun onni onnettoman
kuin mie onneni näkisin
selin seinään sitosin
ottasin paremman onnen
pahan onnen pois panisin

Katini, sisarueni
Katini, emäni lapsi
kuin tulee ikävä sinulle
ja tulee halunen aika
vierrä vettä ottamaan
kylän aitoin alalta
kylän peltoin periltä

keri surusi kerälle
kyynelillä kääri kiini
vieretä kerä veteen
lase kerä laukahasen
se viepi emälle viestin
sanan saunan tuojaselle".

[neidon neuvokkilauluja, kerätty Inkerissä Narvusin kylässä]
    
"Menin meren rantuelle
näin laivuen tulevan
punamastun purjehtivan
alon tekellä tiloja
valmistella valkamoja

laivut-kippari poisikkainen
ku olet vellon laiva
tulet tehdyille tiloille
valmihille valkumoille

ku et ole laivut, vellon laivut
et ole laivut emoni lapsen
mee kiini meren kivehen
mee halki meren hakoon
puutu meren puutokseen

mie itken emon sylissä
kaljun kantajan käessä
siis mie itken ilman syytä
ilman vaivatta valitan

kyll on nytki itkemistä
vaivoi on valittamista
puutun hullulle urolle
mielettömälle miehelle
olisin mie hyvänki miehen nainen
paremmanki paita-seppä".

[lauletaan neidon itkiessä emonsa sylissä, kerätty Inkerissä Narvusin kylässä]
    
"Yhet sain mokomat lahjat
taivahasta tatjan alta
toiset sain mokomat lahjat
emoiselta mamselilta
kolmannet mokomat lahjat
minnoltani nuoreltani".

[lauletaan lahjoja jaettaessa, kerätty Inkerissä Narvusin kylässä]
    
"Elä itke minun emoni
elä itke, elä hanuta
kaipaa koti kanaistas

me toimme kuusi kullaista pärettä
toimme kymmenen kyntteliä
emolle tytön siaan
teimme narvan naatalaan
teimme kaivon kartanolle

tehkää lahti lauta portti
lahti lautanen veräjä".

[lauletaan neidon emolle neitoa rekeen nostettaessa, kerätty Inkerissä Narvusin kylässä]
    

"Oi vävy, vävyjyeni
oi vävy, kuvattu kulta
sison ottaja omani
sison viejä vierakkoni
tunnet ottaa, tunnet pitää
taiat tarkasti piellä

elä laske kengättä kujalle
kapukatta kaivotielle
elä lyö sisaruttani
elä lyö emäni lasta
elä lyö yhestä syystä
elä kaikesta kahesta
lyö vaan syystä kymmenestä

rikko parvesen patoja
toisen parven tuoppiloja
kolmannen kattiloja
siis lyö sisaruttani
ja lyö emoni lasta

kuin näät kurjan kullastasi
valjun valkiaisestasi
elä neuvo ämmän kuulles
elä neuvo äiän kuulles
neuvo neljä nurkkasessa
sano sammal huonehessa
ettei tora kujalle kuulu

kuin lyöt sisaruttani
ja lyöt emäni lasta
ota olki hunnikosta
rihma siimaksi sivalla
sillä lyö sisaruttani
ja lyö emäni lasta".

[sulhasen neuvokkilauluja, kerätty Inkerissä Narvusin kylässä]
    
"Lankoseni, lintuseni
elä leiko leipiäsi
elä kanna kakkujasi
elä pilko piirakkojasi

en tullut teiän syömistä varten
enkä juossut juomista varten
tulin naineeni aviksi
vähä velloni väeksi
kalalleni kaasikeksi

puukit, poukit puutteheni
nipsut, napsut nautueni 
koistain lähtiessä
taatan koista korkiasta

kolme pöytää oli kotona
yks oli liuvuttu lihalla
toinen oli pantu paistikalla
kolmas katettu kalalla

kuin mie katson kainostani
vaatan varjopuolestani
tuota neitosen emyttä
tuo hulkku syyän pihossa
kaksi kättä kainalossa".

[kaasikkeet laulavat neidon talolla, kerätty Inkerissä Narvusin kylässä]
    
"Terve kuu, terve päivä
terve vastanen vävyni
terve tieltä tultuasi
arolta ajettuasi

ken sun tiellä tervehytti
ken anto arolla kättä
terve hattu päälaelta
silmiltä repo sininen
kulmilta kumitsan nahka

terve paita palttinainen
maahan asti aivinainen
hipiältä hiettömältä
päärmeet on piluja täynnä
kahet kirjat kauluksessa

terve turkki, kulta karva
päältä paian palttinaisen
terve kauhtana kaleva
päältä turkin kulta karvan
terve kultanen kusakka
päältä kauhtanan kalevan

terve ruoska, kulta siima
kulta siima, varsi vaski
päältä kultasen kusakan

terve kintaat käestä
terve kirjat kintahista
äärestä iki-kirjat
pienet kirjat peukalosta
käet kintahan sisästä

terve saappaat jalasta
terve vasket saappahista
terve sukat saappahista
terve vikkelit sukista

terve kaikki saaja-väki
terveheksi tervehtiä
kaikk on saaja saappahassa
viejät verka vaattehissa
sisot silkissä hyvässä
itse saarut sametissa

lankoseni, lintuseni
langot linnukkaisueni
kukali työ tulitte
mitä tietä matkustitte

tulitko aitojen alatse
vai tulit peltojen peritse
vai tulit sorsa soita myöten
vesilintu vettä myöten".

[sulhasen tervetuliaislauluja, kerätty Inkerissä Narvusin kylässä]
    

"Istu, ukko veljyeni
ase, aineeni omani
äiäs tuuin turkin päälle
ämmäs höyhenen potuskan

sain sian sirkulleni
paraan paikan partilleni
miss on emyt maannut
isot lounasta piellyt
armollinen atrioinut".

[lauletaan sulhasta istutettaessa, kerätty Inkerissä Narvusin kylässä]

"Isä mies, isyen poika
päämies päivätty kypärä
jou´uttele velloani
kukosta kutsuttiin
valetessa vaa´ittiin
elä sääli isä rahutta
osta sia sirkulleni
paras paikka partilleni
elä säästä isä rahutta
vasta vaatti alettihin
kotontamme lähtiessä
paa kultaa piolla
paa hopiaa kämmenellä
osta sia sirkulleni
miss on ennen isä maannut
emyt lounatta piellyt
armollinen atrioinut
pyhää kannelda renkotellut
alle pyyhkeen pyhäsen
selin seinää sinistä
päin pöytää vahasta
päin sukua suurta".

[lauletaan sulhasen istumapaikkaa lunastettaessa, kerätty Inkerissä Narvusin kylässä]
    
"Avatkaa viron veräjät
viron vieraat tuleet
viron vettä katsomaan
kuin vesi kupaelee
liivakko lipaelee
savikko sapaelee
someropohja soutelee
torminaaltonen ajelee
veen aaltonen vierettää

annatteko yösiaista
ulkonna on utuinen ilma
sää väljässä väkevä
rae rapsu korvihini
vihma silmäni virutti
meillä oli matka pitkä
matka pitkä, tie kovera
meillä lakkas hopu väsymään
liina lanka lakkaamaan
syötin kuotin kontistani
piimä leivät pollestani".

[lauletaan sulhasjoukon saapuessa neidon talolle, kerätty Inkerissä Narvusin kylässä]

"Nouse maahan marjueni
hepoisilta hellyeni
varsaltas valermueni
nouse uusille olille
vastumaisille valolle
kultasille kulmehille
mutt kui meet puola porstuvaan
sinne saat siestarani
elä saapasta satuta
kypenyttäs kynnyksehen
helähytä miekkoasi
karahuta kannuksia
vieroit vesipisarat
kaoit karva kauhtanasta
kussakasta kulta herne".

[lauletaan sulhasen astuessa reestä, kerätty Inkerissä Narvusin kylässä]