1. parin häiden jälkeisiin tapoihin kuuluu toistensa kasvojen peseminen, virtaavassa vedessä kastautuminen ("kuljettaa eteenpäin") ja veden roiskiminen toistensa päälle ("sopu").

2. nuorikko ripustaa uuteen kotiin saapuessaan punaisia nauhoja tärkeinä pitämiinsä paikkoihin.

3. nuorikko tutustutetaan veteen eli paikkaan mistä tulee veden ottamaan veden äärellä laulaen ja tanssien.

4. parin uskotaan perivän vanhempiensa suojelushaltijat ja ottavan vanhempien paikan suvun jatkajina (joka perheellä omat haltijansa joiden sijoiksi veistetään ja vaatetetaan puiset ukot ja akat).

5. "sain miehen metsänkävijän, uron korven kolkuttajan" (nuorikon sanat).

6. nuorikolle toivotetaan onnea sanoin "elä tervehennä nuoren sulhases keralla".

7. saamelaisanoppi lahjoittaa miniälleen kodanhaltijanuken jota säilytetään kodan naisten puolella.

8. nuorikon päähinettä kutsutaan nimin säpsä ja sorokka.

9. nuorikon päähineen alle sidotaan huivimainen panttura joka pitää lakkia koholla kuin sarvea tai kukon harjaa (letit käännetään pantturan alle).

10. mordvalaisen nuorikon päähineenä käytetään 2,5m pitkää kapeaa liinaa (tsalma) joka kiedotaan pään ympärille niin että liinan päät roikkuvat polvien tasalla (vaihdetaan nuorikkoajan jälkeen naisen päähineeseen).

11. miehen perheeseen muuttavaa naista kutsutaan nimin "kaunis nainen", "hyvä nainen", "nuorin nainen" ja "kultainen nainen" (toisaalla puhutellaan miniäksi).

12. vatjalaiset leikkaavat nuorikoiden hiukset lyhyiksi (leikattuja hiuksia säilytetään kuolemaan asti, hiusten annetaan kasvaa esikoisen syntymän jälkeen).

13. nuorikkoja pidetään haltijattomina esikoisen syntymään asti (vastasyntyneiden lasten tavoin).

14. nuorikon käteen sidotaan neitoaikojen hiusnauha (pidetään häistä esikoisen syntymään).

15. nuorikon toimiin kuuluu pärelastujen vuoleminen pätsin eli kiukaan päälle, lahjojen laskeminen tärkeinä pidetyille paikoille, kotieläinten nimien opetteleminen ja kolmen koivuhalon nakkaaminen pirtin ovesta.

16. saamelaismies asuu ensimmäiset vuodet neidon perheen luona.

17. saamelaiset luovuttavat häissä luvatut lahjat ja porot parille vuoden yhteiselon jälkeen (jonka jälkeen voivat muuttaa omilleen).

18. mordvalaisen nuorikon hiukset nostetaan nutturalle pään päälle.

19. marilaisen nuorikon hiukset jätetään roikkumaan palmikolle (hiusten päälle asetetaan vaimon päähine). 

20. udmurttinuorikon hiukset punotaan kahdeksi korvien edestä kulkevaksi letiksi.

21. udmurtit käyttävät nuorikon päähineenä kaitoja liinoja, korkeita rahapäähineitä (surka) ja matalia päälaelta avoimia vaimon päähineitä (ospu).

22. nuorikon tuohella tuetun lakin ("sarvilakki") pukemisen ajatellaan merkitsevän suvun toteemieläimen kanssa yhtymistä (lapsen toivomista haltijoilta).

23. nuorikon päähine luovutetaan nuoremman sisaren haltuun esikoisen synnyttyä (lapsionnen siirtäminen).

24. mordvalaisnuorikon pukuun kuuluu sarvilakki, lannevaatemainen takaliina ja häissä morsiamen viereen asetettu tähtikuvioinen rintavaate reko ("kuuvaate").

25. udmurttinuorikot pitävät neidon kampausta (yksi palmikko) esikoisen syntymään asti (syntymän jälkeen hiukset käännetään korvien eteen sykeröille).

26. udmurtit käyttävät nuorikon päähineenä pitkää mustakuviollista liinaa (tsalma) jota pidetään päivin öin (vanhemmilla naisilla punakuviollinen).

27. hantit pitävät naisen päähineenä kahden pitkän palmikon päälle kiedottua hapsu ja helmikoristeista huivia (neidoilla huivittomat palmikot).

28. hantit kiinnittävät palmikoiden nauhoihin ja heloihin perheen suojelus ja toteemieläinten kuvia (näätä, sorsa, kotka, karhu, poro, harakka, teeri, majava, haukka, korppi, sammakko, käärme).

29. hantit uskovat suvun toteemieläimen seuraavan naista miehen perheen luokse ("suojelee ja antaa hedelmällisyyttä").

30. hantinainen peittää hiuksensa vierailta muttei häpeile vartaloaan (hiukset henkisielun ja suojelushenkien sija).

31. marit käyttävät naisen päähineenä huppumaista symaksia, lakkimaista sorakkaa tai huivimaista sarpania (niitty, vuori ja itämarit).

32. marinaisen pukuun kuuluu näyttävä helmistä, simpukankuorista ja kolikoista valmistettu rintakilpi (serkämä).

33. mordvalaiset pitävät nuorikon lakkia (sorka) kolme vuotta tai esikoisen syntymään asti (uskotaan antavan hedelmällisyyttä, pidetään yhdessä otsanauhan kanssa).

34. mordvalaisen nuorikon vyötäröä suojelevat kauniisti kirjaillut vyöliinat, tupsut ja paksu takaliina (parokarks).

35. nuorikon päänpeittäjäiset järjestetään 5-6 viikon päästä häistä (tai "sitten kun vatsa alkaa näkyä").

36. mordvalainen nuorikko saatetaan lähteelle missä päällensä pirskotetaan vettä ("hedelmällisyys").

37. mordvalaisen nuorikon tapoihin kuuluu kiven heittäminen lähteeseen, veden kantaminen sangolla ja vieraiden valeleminen vedellä.

38. mordvalainen nuorikko saatetaan joelle pyöreän leivän kanssa, lasketaan leipä jokeen ja rukoillaan Ved-avaa sanoin "Emonen, sinä olet puhdas, puhdista hänet liasta ja sairauksista, anna hänen synnyttää usein ja onnellisesti, anna hänen nähdä lastensa lapset, ole hänelle emo, rakasta tytärtäsi" (rukouksen jälkeen nuorikko astuu veteen).

39. moksalaisnuorikon tapoihin kuuluu joelle kulkeminen mesijuomalla valettua polkua pitkin, vedelle kumartaminen kolmasti, leivänpalan heittäminen veteen, pohjoiseen kumartaminen kolmasti, sangon täyttäminen vedellä ja veden kantaminen kotiin tanssahdellen.

40. ersalainen nuorikko tervehtii uuden kotinsa saunanhaltijoita sanoin "tulin luoksenne leivän, palttinan ja rahan keralla, olkaa hyvänsuopia, varjelkaa minua elämäni ajan saunassa peseytyessäni, peskää likani ja mustuuteni".

41. mordvalaiset voivat käyttää neidon pukua puolikin vuotta häiden jälkeen (lapselle tuloon asti).

42. mordvalaiset pukevat naisen päähineen vuoden kuluttua häistä (esikoisen syntymä).

43. virolaiset kutsuvat vanhempien luokse tehtyjä vierailuja heimolle tulemiseksi (hoimule tulema) ja kodin tyttären tulemiseksi (kodu tutreks tulema, pidetään jäänteinä ajoilta jolloin neito jäi asumaan vanhempiensa luokse).

44. hantinainen ei paljasta kasvojaan miehen vanhemmille ennen ensimmäisen lapsen syntymää (naisen ajatellaan olevan vierasta sukua esikoisen syntymään asti).

45. hantit rakentavat nuorikolle kotaan oman osastonsa missä asuu lapselle tuloon asti.

46. nuorikkoa vihdotaan koivunoksalla ensimmäistä yhteistä työtä aloitettaessa (vihtojana mies).

47. virolainen nuorikko talutetaan tulen ympäri jonka jälkeen nuorikko laskee lahjan Tule-emalle (toisaalla tulenhaltijaa tervehditään lisäämällä uuniin puita).

48. udmurttinuorikko ei paljasta miehen sukulaisille päätään tai jalkojaan (jalat peitetään myös synnytyksen ajaksi, totemistisen ajattelun jäänteitä).

49. mordvalaisnuorikko kulkee avopäin vuoden päivät tai kunnes tulee lapselle (jolloin saa vaimon päähineen ja uuden nimen).

50. "häissä pannaan pariksi, tanu tekee vaimoksi" (tanu=virolainen nuorikon päähine).

51. nuorikon toimiin kuuluu uuden kodin kynnyksen yli astuminen sivuttain, lattialla pyörähtäminen kolmasti, ensimmäisen katseen luominen uuniin ja saunan lauteiden alle katsominen vastasta irrotetun pannan läpi.

52. nuorikko heittää pihamaalle synnyinkodista tuomaansa maata ja tuhkaa sanoin "tulin moalle vierahalle, olen moalla omal" (maa otetaan kotitalon permannon alta).

53. nuorikko tervehtii uuden kotinsa pihamaata sanoin "terve maa, terve mantu, terve tervehyttäjälle" tai "terve maa, terve tanner, tervehiks maa tervehittäjä, ota maa ommais, vie vihhais, anna miule tervehys".

54. nuorikko halaa uuden kotinsa kiuasta sanoin "vesi vanhin ja väkevin, tuli nuorin tyttäristä, tuossa on tulta tuikutettu, valkeata vaikutettu, vaskisessa vakkasessa, rautasessa kätkyessä, perehelle pesoksi, raavahille ravinnoksi" (sanojen jälkeen isketään ensimmäinen tuli).

55. virolaisnuorikon toimiin kuuluu vyön sitominen perheen keittokodan koukkuun ja kolikon heittäminen kaivoon (tulen ja veden tervehtiminen).

56. savolaisnuorikko koskettaa uunin pankoa kolmasti ja lisää sen jälkeen uuniin kolme halkoa.

57. savolaisnuorikko tervehtii tulta halaamalla uunia, istumalla pankolle, katsomalla uuniin, virittämällä valkean, pöyhimällä hiillosta, avaamalla lakeisen ja laskemalla uunin päälle taikakalun.

58. virolaisnuorikko kulkee tulen ympäri, lisää uuniin kolme halkoa, sitoo koukkuun vyön ja laskee liedelle rahan.

59. liiviläisnuorikko kulkee tulisijan yli ja laskee lahjan Tul-jemalle. 

60. vepsäläinen nuorikko tervehtii tulta koskettamalla pätsiä eli kiuasta kädellään ja sanomalla "päts teide a tytty meide".

61. vepsäläisnuorikko laskee pätsin ja peräseinän väliseen tilaan rahan ja palan kotitalonsa maata sanoin "isäntäiset, emoset, annan teille lahjan, päästäkää minua pirttiin, syöttäkää ja juottakaa".

62. virolaiset alkavat käyttää naisen päähinettä (tanu) esikoisen syntymän jälkeen (vanhat piiat käyttävät neitojen otsanauhaa).

63. kominuorikko käy laittamassa saunaan tulen uuteen kotiin saapuessaan.

64. ersalaisnuorikko asuu vanhempiensa luona kunnes tulee lapselle (ei osallistu työntekoon ensimmäisen vuoden aikana).

65. obinugrilainen nuorikko uhraa ruokaa uuden joenhaaran varrelle asettuessaan (joka perheellä omat joenhaaransa ja joen varrella asuvat haltijansa).

66. saamelaisparin sanotaan tekevän "pusikon alle tulen" omaa kotaa perustaessaan.

67. saamelaiset uskovat nuorikon tuovan tullessaan "perheen onnen" (nuorikon tekemisiä ja saapumisen jälkeisiä tapahtumia seurataan tarkasti).

68. riitelevää paria voidaan sovitella viemällä nuoret "Tora-joelle" ja pyytämällä jättämään torat eli riidat veteen (jos ei auta neuvotaan muuttamaan erilleen).

69. pari saatetaan erilleen solmimalla köyteen kaksi solmua ja leikkaamalla köysi solmujen väliltä (toisen tavan mukaan hajotetaan parille kuuluva esine).

70. tverinkarjalaiset käyttävät nuorikonlakkina sinipunaista helmin koristeltua zbornikkaa.

71. nuorikon toimiin kuuluu lieden pyhittäminen, veden hakeminen ja lähimmän maakiven kiertäminen (tuli, vesi, maa).

72. mordvalaista nuorikkoa kutsutaan armaaksi ja nuoreksi emännäksi (kulkee ensimmäisen vuoden avopäin).

73. mordvalaiset saavat naisen päähineen vuoden kuluttua häistä (samaan aikaan nuorikon nimi muuttuu hyväksi-emoksi (par-ava) tai kauniiksi-emoksi (maz-ava)).

74. vatjalaiset kutsuvat nuorikkoa nimellä neicyd, karjalaiset nimellä neveskä (neito-sanan johdannaisia).

75. udmurtit puhuttelevat nuorikkoa sukunimellä eli isän suvun toteemin mukaan (mies ja ystävät käyttävät etunimeä, miehen sukulaiset kutsuvat miniäksi).

76. marit kutsuvat naituja naisia vaimoiksi (vata).

77. hantit kutsuvat vaimoja emoiksi (imi).

78. samojedinainen menettää etunimensä miehen perheeseen muuttaessaan (oman sukunsa luona kutsutaan etunimellään).

79. samojedimies kutsuu vaimoaan naiseksi (ne).

80. nuorikon kykyjä voidaan mitata marjassa käyttämällä ("osaatko sie marjoja poimii").

81. nuorikko laskee häälahjoihin kätkettyjä taikakaluja pirttiin, pihamaalle ja tärkeimpinä pidettyihin paikkoihin.  

82. nuorikon päähine (sorokka) ommellaan punaisista kankaista ja koristellaan helmin (uskotaan tuntuvan "painavalta").

83. nuorikon päähine valmistetaan miehen kosiomatkoilla tuomista kankaista.

84. vienankarjalaiset alkavat kutsua neitoa nuorikoksi sen jälkeen kun on synnyttänyt tyttölapsen (jäänteitä totemistisesta ajattelusta).

85. nuorikon ensimmäisiä uudessa kodissa suorittamia töitä pidetään tärkeinä (paikoille sidotaan liinat).

86. karjalaiset alkavat kutsua nuorikkoa neveskäksi kuuden viikon päästä häistä (viikkoperäiset ajoitukset myöhäisiä ja vieraita).

87. neidon perheen luokse asumaan tullutta miestä kutsutaan vävyksi, kotivävyksi ja kotavävyksi.

88. nuorikon saapuessa taloon sanotaan "uusi leppäni lusikka elihväisess astiessa" (jokaisella perheenjäsenellä oma lusikka).

89. marinaiset käyttävät koruja niin kauan kun haluavat saada lapsia (nuorikoilla eniten, vähennetään iän myötä).

90. marinuorikon tunnuksiin kuuluu vaimon päähine ja rintasoljet.

91. marit kiinnittävät nuorikoiden koruihin kaurisimpukan kuoria (pidetään hedelmällisyyttä tuovina).

92. moksalaiset antavat nuorikolle korvakorut joista roikkuu viisi riipusta (pidetään esikoisen syntymään asti).

93. ersalaiset pitävät kysymysmerkin ja spiraalin muotoisia korvakoruja (valmistetaan hopeasta helmikoristuksin).

94. udmurtit ripustavat korvakoruihin kolikoita ja yhdistävät korut leuan alta hopeisin ketjuin (korut kysymysmerkin ja sydämen muotoisia).

95. udmurttien tapoihin kuuluu nuorikon tutustuttaminen perheen kualaan eli pihapyhäkköön (vil-ves, uusi-uhri), leivoksien valmistaminen tapahtumaan, nuoren kuusen tai kuusenlatvan hakeminen metsästä miehen toimesta, kuusen pystyttäminen kualan peränurkkaan ja nuorikon valmistamien leivosten ja sulik-päähineen laskeminen kuusen juurelle.

96. komipari ei saa kävellä paljain jaloin kolmeen päivään häiden jälkeen (maan palvontaan liittyviä tapoja).

97. "piteä sinun pitävi, pää tarkka, tanea mieli, ymmärrys yhen tasainen, iltasilla silmät virkut, valkeata vaalimahan, aamusella korvat tarkat, kukon ääntä kuulemahan", "pijä herkät hiiren korvat, terävät jalat jäniksen, niska nuori notkuttele, kaula kaunis kaarruttele, niin kuin tuore tuomen latva, tahi kasvava kataja", "kuules vielä kuin sanelen, kuin jo virkan viimeiseksi, kuin menet emon eloilta, tulet toisille tulille, emoas elä unoha, masentele maamoasi, emo on nähnyt suuren vaivan, kantaja kovan kokenut, synnytellessä sinua, katalaista kantaessa" (nuorikon neuvosanoja).

98. "nyt tuomma siula morsiemen, morsien on kasvan koissah hyväsistä, on ollut kukkana kujalla, opassa häntä hyväsistä, elä tartu vittah ensimäksi, kuottele opastua hyvällä pakinalla" (miehen neuvosanoja).

99. "kuottele olla imehnisiksi, lämmitä pirtti sulhasen suamilla halkosilla, a kun ei halkuo sulhani suane, niin polta hot orsie ta mitä irallista puuta suanet" (nuorikon neuvosanoja).

100. nuorikko kuljettaa palan synnyinkotinsa maata uuden talon pihalle sanoin "yhet eväät, oma maa" tai "maalla olen vierahalla, vaan mullilla olen omilla" (kuljetetaan rievussa tai vasemmassa hihassa).

101. "kuule, vello, kui mie laulan, neuvo vuos suusanall, toinen piähäis viänännäll, kolmas on jalan isull" (miehen neuvosanoja).

102. selkupneito (ima) ei saa puhua miehelleen (ira) ennen esikoisen syntymää (tarkoittaa julkista puhumista, totemististen sukujen tapoja).

103. selkupneidot uhraavat häiden jälkeen maanjumalatar Ilinta kotalle (lapsen toivomista). 

104. selkupit uskovat Ilinta kotan (elävä-vanha-nainen) palkitsevan ahkerat ja vieraanvaraiset naiset arvokkain työkaluin (hallitsee kaikkea kasvavaa ja maasta löytyvää).

105. selkupit käyvät häiden jälkeen joen rannassa näyttämässä "kiltteyttä ja vaatimattomuutta" Suuren-joen-vanhalle-naiselle (uskotaan palkitsevan "hyvällä elämällä").

106. selkupit toivottavat parille onnea sanoin "eläkää ja kasvattakaa poika ja tyttäriä".

107. selkupmies muuttaa asumaan neidon perheen luokse (ketien lähellä asuvien selkuppien tapoja).

108. hantineito ottaa emolta perimänsä kassanpääkorut (harakka, korppi, sammakko) mukaan miehelle mennessään (koruja eli suojelushaltijoita pidetään lettien päissä pareittain, säilytetään tuohivakassa).

109. udmurttipari uhraa häiden jälkeen haltijoille kalan ("onnen varmistamiseksi").

110. nenetsipari muuttaa häiden jälkeen omaan majaansa (mya).

111. saamelaispari elää ensimmäisen vuoden neidon vanhempien luona ja sen jälkeen miehen siidassa.

112. "tei olette alkaavaisii, miä tuan täst vähä olon apuu" (alkavaisia=vastanaineita).

113. "ol ensimäine homma morseimel ja se sit arvosteltii" (saunan lämmittäminen).

114. "anoppi rallit rallattaa, minja tantsut tantsii" (elämää suurperheessä, minja=miniä).

115. "kylvettämässä kävivät tytöt siz norikon" (nuorikon kylvettäminen).

116. "lesed velä mäniväd mehellä kell ei jollud lapsi" (lapsettomat lesket naivat uudestaan).

117. "ämmälle ja äjjälle ol minja, a gu oli poikia ja tyttölöjä siz nille oli minni" (miniän nimityksiä, vrt. Minna).

118. "ku sobu om mänd rikki" (silloin erottiin).

119. "miä otin tarkam mehen ko miä itseki on tarkka" (yhenlaisuus).

120. "veljän naine" (nainen=vaimo, akka=vanha vaimo).

121. "väinöi" (vävyn nimityksiä).

122. "poiga joutu vävykse" (naisen perheen luokse muuttanut mies).