"Ompa meiän neitosella, tirkatuita, tärkätyitä, oman hyppysen hyviä, oman neulan neuvomia".

"Tulin turka naineheksi, kävin kättä lyöneheksi, en tullut eläneheksi".

"Emp on huoli huitukoista, enkä poian puitukoista, kun ei tultane turpiemmat, koriemmat kohti käyne".

"Saanpa miehen mielehisen, sulhasen sulasanasen, jolle suuta suikkaelen, sekä kättä kääppäelen".

"Tuoda toivon ikäni, tuoda kaiken kasvin aijan, tuoda miestä mielelistä, joka veisi vettä myödek, onnen paikan parrasen, sielä on syömmä, sielä juoma, sielä sivoni ellämä, sielä lappsett laulevatt".

"Enga ollut kasvoilta kaunis, enga ollut rahallinen, muuten olin oivalline, poikien mieluhine".

"Mikä lie miesten mieli, mikä poikasten polosten, miksi nähnevät minunkin, nähneet muita mustemmaksi".

"Pesen pääni päivän tullen, silkkinauhoilla sitelen, punanauhoilla punelen".

"Niin minun emo epäsi, niin valitti vanhempani, ellös vainen, tyttäreni, juosko juomarin rekehen, olut hurjan olkiloille".

"Kyll oli sääriltä soria, ja valittu vartalolta, ylen oli tuuheva tukilta, ja oli pisty pään piolta, varrelta ylen valittu".

"Niin on tukka tuurotteli, kuin on männikkö mäellä, niin on paisto partakarvat, kuin lehto liepehellä".

"Kuin ma läksin astumaan, astuin allin askelilla, taputin tavin jaloilla, monen miehen mieli vieri, monen sulhon suu muhahti, tämän allin astuissa, käyessä tämän kanasen".

"Ois pitännä minun piloisen, ois pitännä piloisen piijan, pitee pitempi mieli, yli peäni ymmärrelläk, kahen puolen katsellak, ennenkun tulla tupaan, käyä kättä iskemään".

"Enp on huoli, vaikk on huoli, en itke, vaikk on ikävä, jos itken, niin ikä kuluupi, jos huolin, niin hupenen".

"Jo meillä ero tulepi, kahden rakkahan välillä".

"Anna suutasi suloista, kaunis kaulasi ojenna, ennen kuin ero tulevi".

"Annikki, soria neito, istu suaren sillan piässä, sekä istu, jotta itki, vuotti miestä mieluhistä, suluhasta sulosanasta".

"Ken on päällen kahtonoopi, kahtuon metosin silmin, lemmen silmin liehauon, paah nyt kulta kuultamaan, hopia helistämään".

"Kielti vanha Väinämöinen, epäsi suvannon sulho, vanhan nuorta tahtomasta, kaunista käkeämästä".

"Eläpä naura toisen naista, moiti toisen morsijanta".

"Niin sanoi minun emoni, varoitteli vanhempani, elköhön on tyttäreni, sulhaista sukilla saako, miestä kirjokintahilla, paialla kylän parasta, suuttoman sukilla saapi, kielettömän kintahilla, paialla kylän pahimman".

"Anna suuta ja likistä, kuin et muuta, niin mutsista".

"Tanssi, tanssi, tammikkinen, notku, nuori neitikkinen, sulhasen syöntä myöten, nuoren miehen mieltä myöten, että sylhasen syön sulaisi, että mieltyisi sinuhun".

"Etsin yhtä ystävää, sekä toista tuttavata, kerallani keikkumah, kanssani kävelemäh".

"Tanssikame me tasaset, nuoret neiet netkutelkaa, nyt on meillä mielivalta, mielivalta, kielivalta, suuvalta, syämen valta, valta lapsen vallattoman".

"Mere neito, metsä sulho, mieltä yhtehe pitivät, yhtehe ajattelivat, yli metsä mielet käyvät, läpi korvet tiet koverat".

"Neitone tuota sannoo, sulhasellee tsuhuttaa, jos sie tahtonneet minnuu, ja sie olleet ottamassa, ei huoli miul hevost, mie jaksa jaloilla käyä".

"Nyt lähen minä sijulle, nyt on suotu, nyt on luotu, nyt on eukkoi toivottannut, vanha ämmä vuavittannut".

"Ei oo suotu eikä luotu, eikä oo eukko toivottanut, saunamaassa maatessansa, lehillä levätessänsä, ollessansa olkiloilla".

"Kahen on ihana eläväin olla, kahen maata kaulatusten, kahen suuta suikata, kahen muuta muikata".

"Nyt minä lähen kerran, omanpa tuon kullain kanssa, juomaan virrast viluvettä, enneku muihe kanssa, putelist punaista viinaa".

"Niin mie riipun sinuss kiini, niinkuin lintu oksass kiinn, värisee kuin lehti puuss, suuren tuulen tuskass".

"Etsi sie ihanastais, kuulustele kullastais, mistä löyvvät neijon nuoren, neijon nuoren ja sorean".

"Sie vua suostuisit hännie, hiä vua mielistys sinnuu, sinull on sytän suloinen, hänell on mieli iloinen".

"Kahten puut, kahten petäjät, kahten ilman lintusetkin, kahten on kalat meressä, kahen rukkaset sopessa, kahen kengät penkin alla, kahen on ilo eleä".

"Oispa meistä pari tullut, ilman pahoit ihmisittä, maailman häjyn kaltaisitta, tuo sit taitaa estää, rakkauuten vierottaa".

"Yhtyyt kaks yhennäköist, yhtäk hyö ajatelnoot".

"Luonnotar, ihana impi, taivon tyttö tyynnikäinen, tule tänne tarvittaissa, käy tänne kutsuttaessa, lempi-sykkyrä sylissä, himokääre kainalossa, kierrä poika, kierrä tyttö, laita lempi leimuamaan, kierrä himokiertehellä, lemmen nauhoilla navista, jotta ei sinä ikänä, kuuna kullan valkeana, pääse toinen toisestansa, erolle elossa tässä, ennenkun yhtehen saavat, päitten päivissä elävät, yhytysten öissä ovat".

"Muotoa monen näköistä, miestä kaiken karvallista, kauniit pojat karjalasta, sorjat sulhaset savosta, härmätukkaset hämeestä, punaposket pohjanmaalta".

"Ken yksin yrittänevi, yhdeksän yrittäköhön, ken kaksin kavahtanevi, kahdeksan kavahtakohon tätä neittä kosimahan, tätä impeä ihailemahan".

"Kule kuu, palate päivä, pala nuorten miesten mieli, sydän syttyköön tulehen, povi polttohon kovahan, vatsa valkian väkehen, mieli melki heltehesen, jott ei saisi öissä maata, eikä päivällä levätä".

"Ken on päälle katsoneehen, katsokoon metosin silmin, lemmen silmin liehukoohon".

"Paa nyt kullat kultamaan, hopeat helisemään, tässä neidossa hyvässä, kuin lie lehtein luku, niin lie miestä katsomahan, kun lie urpain luku, niin lie luku sulhasien".

"Muut vaik mustaksi sannoot, kekäleeksi kelläjäät, miun silmissäin on kuin simuna, miun mielestäin on kuin mesimarja".

"En voi mie mitäkään tehtä, kun en saa kullastain nähtä, mun suuhuin puhuu ja nauraa, sydämein itkoo ja huokaa, tuota punaposkista poika, jos mie tuon poikasen saisin, sylessäin sänkyhyin veisin, pitäisinkö pientä lasta, vaalisinko vaakasta lasta".

"Mitä huolin likka nuori, kuin oon terve ja tekevä, sekä muutenkin mukaisa, kyll se muoto muita tuopi, varsi muita valvattaa, veri viereen vettää, tuopi luokseen tuloinen, lähet lämpymä terreen".

"Koha kasvaa meijjän kansa, ja joutuu meijjän joukku, sit tulloo pojille poltto, suun kiire sulhasille".

"Kun on neito pohjolassa, veen kuulu, maan valio".