"Suot sullaat, maat valluut, ei sula miun surruin, alene syän allain, ei sula sulallakkaa, alene ei kesollakkaa, syämmess on vakka syttä, vakka syttä, toinen tulta, kul on kuumii kivvii".
"Kyselevät, katselevat, kenen tyttö, kenen neito, kenen morsian mokoma, josko mie mokoman saisin, mokomankin morsiamen, sylessäin ois syyvessäini, käsissäin ois käyvvessäini".
"Suot sullaat, muat valluut, järven rannat raukenevat, ei sula miun suruni, ei sula sulallakkaan, heltiä ei kesollakkaan, mink on päivä lämpösempi, sen on suuremmat suruni, mink on päivä kirkkahampi, sen on mieleni pahempi, mitä itken mie poloinen, itken miehen mieletyttä, sulhasen syväntä suurta".
"Juokse kerssoill kottii, ota serppi seinän päältä, kolkasta kovera rautoi, niitä ruokoista meroista, ota kaislat kaislikosta, mitä niität, se kokoa, kuivata koottuas, polta kuivateltuasi, tee puisella porrooa, avarolla astialla, ala illoin päätä pestä, huomeneksin harjaella, keskipäivöin kuivaella, tulee kosiot kolmialta, neioin viejät viisiältä, katsojat kaheksialta, emoin kosiot päivyeltä, isoin kosiot kuuhuelta, velloin perin viroista".
"Kuin käki kukahtelevi, niin syän pakahtelevi, syän syttyvi tulelle, mieli palolle paukahtavi".
"Tantsi likka taitavast, mukasesta muihe nähhen, tantsi miehen mieltä myöte, sulhase syväntä myöte".
"Tule sie, neitonen, miulle, puna poski puolellein, sitä mie toivos sen ikkäin, tuota puistin puolisoks, varrelleen vasteneeks".
"Sen sain jolta käkesin, se tuil jota toivon".
"Tuost suutuin emmoin peälle, kuin laitto nuorra miehelään, lassa lapsien emoksi, ei oo iltaa, kuin en itke, ei oo oamuu, kuin en aina".
"Itku silmään tulloopi, miehen kehnon vuotehella".
"En mie huoli huitukoista, enkä poika ruitukoista, mie tahon tanian miehen, tanialle varrelleeni".
"Yksiin mänin, kaksiin tulin, minen tahoin, sen tapasin, sylen tävven, saanin tävven, rikkaan rekyven tävven".
"Yks oli ounatpuu kylässä, yks oli oksa ounatpuussa, yks oli oksassa omena, päiväpuolelta punane, kuuvalolta valkiaine".
"Yhtä nuo yhen näköiset, yhen muotoiset molemmat".
"Sulhokkaine, ainokkaine, miehen kanta kainokkaine, sison ottaja omena, sison viejä verka viitta, sison saaja saapasjalka".
"Tunnet ottaa, tunne pittää, taia tarkasti ellää".
"Uni petti, vuoe voitti, nuori sulhanen nukutti, käsivarsi vaivutteli, petti pehmyt päänalainen".
"Isä toivo rikkahalle, emmoini rahakkahalle, mie vaan miitin mielessäin, ei oo rikas ain rahakas, sorean sulhon mie kuin saisin, valkiaisen varrelleini, sorja aina suojeloopi, valkia aina varjeloopi, neion vierehen vetääpi, keäen kaulahan panoopi, likistääpi leuan alta".
"Tahto toattoni miulle, toivo ehtonen emoni, laulumiestä miehekseni, soittajaista sulhokseni, miekin miitin mielestäin, sorja olla soittajalla, kaunis laulun laittajalla, ei suru syäntä kaiva, eikä murhe mieltä paina, kuullessa komean laulun, kaikuessa kanteloisen".
"Huusin mie kylän kokkoon, vallan kaiken katsomaan, miulle miestä antamaan, ukkoo uhittamaan, mies miel annettiin, uro uus toivattiin, miehen oil mitta, miehen varsi, miehen näkö keralla, vaan ei ollut miehen mieltä, ymmärryst ei yhtäkään, miel oli vietty, pää jätetty, aivot otsasta otettu, hiukset oil jääneet hiljumaan, pää kolikko koljamaan".
"Sanoi ennen miun emmoin, sie olet oma poikani, neuvo pientä poikajansa, naimaan sitä tytöistä, joll on poskipäät punaiset, käsivarret valkeaiset, tuo ois kaunis kansan nähhä, ja mukaisa muihen nähä".
"Neuvo miun issoin, neuvo piennä poikajaasen, pyhän ei kossiin piä mennä, pyhännä pahatkin piiat, lappavöihin laitteleevat, sie katso kaselta neito, katso kankahan takanta, lask on pölkyn kannannasta, nok on pölkyn nostannasta, sujahtaako sukkulainen, kävvyyk pirta pietimeen".
"On mull tietty tietyssäin, matarikko mielessäini, tuolla toisessa kylässä, pieni tyttö ja punanen, valko pää, kähery tukka, kuin ois maassa mantsikkana, sekä puolana punaissa, mie söisin syvämmeheini, vajoittaisin vatsahaan, mie tuon nielisin allaa".
"Miss on miulla mieli tietto, mieli tietto, päivän vietto, yö vietto, syämmen syöttö, siel on miulla mieli tietto, pien poika, käherä tukka, valkea pää, kihero tukka, tuo on herja hempukkainen, niin on maass kun mansikkainen, poset puoloill on punattu, käsivarret vaapukoilla, mansikoill on maalajeltu, karpaloill on kaunistettu".
"Tee sie liitto, lintusein, salakauppa, kaunosein, missä yhtehen yhymmä, näemmä toinen toisiamme, on meillä lepikko lehto, petäjikkö pellon päässä, siin myö yhtehen yhymmä, näemmä toinen toisiamme".
"Kuin ois pientä piika lasta, tahi nuorta morsianta, mikä pellolle mänis, jyväisiä poimimaan, tähkii kokkoilemaan, kuin kuka jyväsen sais, kulettaisi kullalleesen, kantais kanaselleins, sovittais soriallieesen".
"Pahoin tein mie poloine, ku ei olleet suku tukussa, olleet tuuman tuuminnassa, isennäss ikuisen kaupan, mie tein itse itsellein, mie isin ikuisen kaupan, iku-kauppa on itku kauppa, kuu-kauppa on kujerrus-kauppa".
"Niin olet ku lintusein, kaikkein paras mielestäin, et sie mua hyljännyt, etkä yksin jättänyt, omakseis uot ottanut, kullakseis uot kutsunut, vaimokseis uot vaatinut".
"Minä riipun sinuss kiin, niin ku lintu oksass kiin, värisek ku lehtipuu, suuren tuulen tuskassa".
"Keskellä errää, pyöri kullais perrää, etsi ihanaistais, kaunokkaistais, oman muotois näköistäis, kelle sinä suuta annat, sydämessäis kannat, itse kukkiin kullains kanssa, rakkaat ringess tanssii, oletko sie niinkuin mie, ihanta kukka, oletko sie niinkuin mie, soria sukka, kuin ois tuuli mielellinen, ahavainen kielellinen, sanan tois, toisen veis, kolmannen lähettelis, miun kullan linnullein, ja kulakka naiselleini".
"Tantsi, likka, taivuttele, neito nuori notkuttele, sulhasen syäntä myöten, nuoren miehen mieltä myöten, nuoren miehen miel tekköö, sulhasen syän syttöö, kuin syksyllä tuil pallaa, kevätlekku leihuaa, tasaisemp on neion tantsu, notkiamp on neion nousu, kuin on miehen heinän lyöntö, kuin on pojan halon hakkuu".
"Onhan meill lepikko lehto, tuomikko tupasen luona, katajikko kaivo tiellä, tuohon liitto tehtänehen, salakauppa saatanehen, siusta ja miusta, lintuisetki laulaat, sie oot minu, mie siun, oman kulta aina".
"Neito vasten vastaeli, ei naia tätä tytöistä, ennenkun kultanne kuluvat, hopianne hoikkenevat, vaset varmahan menevät, tuli miesi, muutti mielen, muutti mielen mustikoilla, mansikoilla maanitteli".
"Nyt on meillä mielen valta, mielen valta, kielen valta, suun valta, syvämen valta, valta lapsen vallattoman, ja kosissa käymättömän".
"Kuin han huntu huikahtaa, liina lappi liitetään, sitten huolta hoivataan, ajatusta annetaan, pannaan pahhaa mieltä, kyllä huntu huolta tuopi, palmikko pahhaa mieltä, tiiv on tyttönä elellä, ei oo huolta housuloihen, miehen nuoren nuttuloihen, housut huolella pittäät, miehen vaattet varulla".
"Paavo, hellee velvyveni, paavoni, emäni lapsi, kui otat sisarueni, ikiseksi aikuveksi, polviseksi puolisoksi, tunned ottaa, tunne hoitaa, taija tarkasti ellää".
"Tunned ottaa, tunne ellää".
"Tuota nyt kaikki katseloot, kenen on mokoma neito, kuin minä mokoman saisin, sylissäin syöttelisin, käsissäin kantelisin, verassa matkahan veisin, kullassa kujan etteen, hopeassa huonehen".
"Mikäs tuuall näkyy, sulho on tuota tuonempana, etempänt ennätäipi, tulloo turoittelloopi, neitokaista ottamaan, ei tuo moiti muotojasi, eikä vartais valitse, ottaa omin kätöisin, pittää neitoo niinkun pittääkin".
"Paremp on pajuilla maata, lepän oksalla levätä, kui tuhman miehen turkin luona, tuhman miehen turkin alla".
"Päiväll pilvet vettä sattaat, yöllä kajahtelloot, päiväll pojat totta laatiit, yöllä valehtelloot".
"Niin se tul kun toivottiin, niin se käi kun käkeis, heä sai miehen mielelleesen, sulhasen sima-sulosen".
"Ei sys syväntä murra, eikä terva mieltä käännä, sulho murtaa syvämen, miesi mielen kääntelööp".
"Mitäs huolin likka nuori, hoit miu petti poika nuori, kyllhä muoto muita tuopi, lähäs lämpönen vettääpi, luonto luokseen vettääpi".
"Punottaat piian posket, lesken posket lellottaat, miehekkään ei milloinkaa, akoill ei poset punota".
"Yhtyyt yhen näköiset, yhtyyt yhen mielelliset, nuo ois pantavat parrii".
"Naidahan kylältä neidot, naidaan neidot naapurista, ei minua milloinkana, kurjaista ei kulloinkana, mikä lienee miesten mieli, miesten poikaisten poloisten, miksi nähneevät minunkin, nähneet muita mustemmaksi, sekä halvaksi katalan, pesen pääni päivän tullen, punanauhoilla punelen, silkkinauhoilla sitelen".
"Täss on kulta kulkenunna, täss on mennyt mielitietty, tässä armas astununna, valkea vaeltanunna, täss on astunut aholla, tuoss on istunut kivellä, kivi on paljon kirkkahampi, paasi toistansa parempi, kangas kahta kaunihimpi, lehto viittä leppeämpi, korpi kuutta kukkahampi, koko metsä mielusampi, tuon on kultani kulusta, armahani astumasta".
"Sulho, viljo veljyeni, ja vielä velehyeni, tunsit tulla tuomikkohon, osasit omenikkohon, tunsit taittaa tuomen oksan, ja ottaa omenan oksan, älä meien neioistamme, älä sie pahoin pitele".
"Neitonen, sisar sissoni, kun sie tunsit meille tulla, niin tunne tutuin elellä, meiän kuulussa koissa, kalervassa kartanossa".
"Neitonen, sisar sissoni, sitä kuuta kohti kävit, mitä kuuta koht ajelit, sen sie tähen nyt tapasit, mitä tähteä tavotit".
"Kääri torvelle torrais, pankolle pahat tavvais, keäri koaasen kainaluo, koaasee viep emon kottii".
"Kuule, neito, kui mie laulan, nyt istut emo sialla, emon pait o peälle pantu, emo jalko kenkitetty, emo vyöt oot vyötteleeitty, puhu emo puhheita, emol loai lausehii".
"Jos on potra teien poika, niin on nätti meien neito, nuo yynnä yhen näköset, yynnä yhen karvalliset, sopiis nuo parihin panna, viitsiis nuo yhtehen vieä".
"La mie nousen katsomaan, kummall on soreat silmät, kumman silmät selkiämmät, neioll on poset punaiset, neion vars on valkeampi, poset on puoloill punattu, käsivarret vaapukoilla, yhen on muotoiset molemmat, yhtä kättä kumpanekki".
"Mihin neito maata vieä, lemminlintuinen levätä".
"Viikon etsit meijän vello, viikon etsit, kauvan katsoit, viikon etsit verrastais, kauvan kaunoista valitsit, virot etsit, maat valitsit, kaikk on karjalat kysytit, saant et vielä verrastais, maan kalerva karvastais".
"Kaasosein oot kaunosein, älä vie kyllii myöte, vie vehka soita myöte, sie kun viet kyllii myöte, torat tarttuut talloo".
"Kun tul miesi, muutti mielen, muutti mielen mustikoilla, mielen vaihto vaapukoilla, limoitteli lillukoilla, mantsikoilla maannitteli, kirjavill kintahilla, sulkkusuisilla sukilla".
"Nyt oot pantu palmikkoone, nyt kintaat kääessä, selin seinää oot issoisi, päin issois pöytöseene".
"Miehen mieltä noutaminen, kesen leivän leipominen, miehen tarpeet tassoo".
"Oishan naitu, oishan vietty, oishan oikein otettu, nääön kautta, varren kautta, tahott ois tappoin kautta, mutt ei se oltu miu ossain, vetänt ei miu verrein, oma läyl ei lämpejelty".
"Tuop on vanha Väinämöini, itse noin sanoikse virkko, ei neittä tukulla myyvä, oravat tukulla myyväh, revot kansoin kaupitahe".
"Oi emoni, vaimo vanha, ei mennä elon hyvyyllä, eikä miehen kaunehulla, mennään miehen mielevyyllä, elikkä osan hyvyyllä" .
"Niin tyttö sanoiksi virkki, oi emoni kantajani, ei ole meitä ennenkänä, ei meitä rahojen myöty, ain on ilman annettuna, miehille anovaisille".
"Ilast on aina ikävä, aina mie aamusta eläsin, vaan on illalla ikävä, pahin maata painautuessa".
"Vai sie ajattelit akkimaisueni, jottet saa parast paria hyvä hypiteltyiseni, vai et saa ikähistäs imeteltyseni".
"Oispa missä moatakseni, vieressä venyökseni, nuoren neitosen povessa, vastakasvon kainalossa".
"Oisko miehen mieluhista, ottoa omilla mailla".
"Tääll on neittä, tääll on monta, tääll on tyttöjä hyviä, jos olet oiva miese, ottaja on oivallini".
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.