1. neito valmistaa luokseen saapuneelle ylkälle (kosija) ruokaa jota tämä maistaa ja ojentaa loput takaisin (toisen tiedon mukaan syödään yhdessä).

2. ylkä ja neito juovat kosijaisissa yhteisestä puukupista (kauniisti koristeltu).

3. kosija valmistaa neidolle olkisen nuken joka käydään kiinnittämässä yöllä neidon talon oveen (jos kiinnostunut palautetaan kosijan talolle, nukkea kuljetetaan talojen välillä häihin asti).

4. kosija tuo neidolle marjoja ja värikkäitä nauhoja jotka neito kiinnittää itseensä (muistuttavat vierailusta).

5. kosijaisiin kuuluu yhteisen puuron syöminen ja yhdessä nukkuminen ensimmäistä kertaa (muiden tietäen).

6. ylkä laittaa kosijaisissa puukkonsa neidon tyhjänä olevaan tuppeen.

7. kosija kiertää neidon talon pöydän ympäri kolmesti ja laskee pöydälle pyytämänsä vesilinnun (asetetaan niin että "näyttää elävältä").

8. kosimaan lähtevää nuorukaista kylvetetään lähdevedellä pesien ja loihtien "leppä leyhkeä, puu pehmeä, mieliks morsien, suosioksi suvun" (kylpy lämmitetään lempeillä leppäpuilla).

9. ylkä tuo kosijaisiin kirjaillun kosioliinan jonka neito antaa takaisin häissä (suostumuksen merkiksi).

10. kosinnan ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu kosioliinan antaminen neidolle (ojennetaan kahden kesken, jos ottaa liinan vastaan saavutaan uudestaan puhemiehen kanssa).

11. kosinnan toinen vaihe suoritetaan julkisesti neidon suvun edessä (neito lausuu suvulleen "kun tiesitte syöttää, tiedätte antaakin", sopimus sinetöidään vaihtamalla lahjoja ja lyömällä kättä).

12. aparat eli rukkaset annetaan ojentamalla kosioliina takaisin ja kumartamalla kosijoille sanoin "kiitos hyvä rahvas luvussa pitämäänne" (lopuksi sammutetaan tuohus ja saatetaan ylkä seurueineen ulos).

13. kosimaan saavutaan yllättäen, äänekkäästi rummuttaen ja huutaen (ylkän mukana saapuu miespuolisia sukulaisia ja sisko).

14. kosijoita tervehditään sanoin "mitä vierahat sanovat" johon vastataan "emmepä mitänä, rauhaa kaikki" jolloin kysytään "työ ettekö tiiä mitä uuempaa" mihin vastataan "emmä nii mitä" jonka jälkeen noustaan seisomaan ja lausutaan "teillä on tytär annettava, meillä poika naitettava, emmekö rupea heimokuntaa laatimaan" (kosijoiden poistuttua kutsutaan neidon suku asiaa tuumailemaan).

15. kosinnan hyväksynyttä neitoa aletaan kutsua antilaaksi.

16. kosinta hyväksytään tarttumalla ylkän ojentaman liinan tai huivin nurkkaan (kolmannella ojennuksella, ylkä, yrkä=rohkea, rohkeaja).

17. antilaan hiukset palmikoidaan kahdelle letille (toisen tavan mukaan hiuksien päälle painetaan lakki).

18. kosinnan jälkeen itketään kosijaisvirsi ja riitsitään antilaan kassa auki (kulkee kuukauden hiukset auki).

19. kosinnan merkiksi ojennetaan ylkän veistämä puuesine, vastalahjaksi annetaan neidon kirjailema huivi.

20. kosioliinoina käytetään kukkakoristeisia pellavahuiveja (ennen pellavaa nokkoskankaita). 

21. saamelaiset saapuvat neidon kodalle reellä (irgän eli kosijan mukana tulee vanhemmat ja puhemies).

22. saamelaiset tulevat kosimaan parhaissa vaatteissa, parhailla poroilla, kulkuset helkkyen.

23. saamelaiseen kosintaan kuuluu neidon kodan ympäri ajaminen kolmesti (jos tulee kurkistamaan hyvä enne), keittosijan pyytäminen neidon vanhemmilta ("on tässä vieraat ennenkin saaneet keittää"), molemminpuolinen kestittäminen kodassa, suulliset tiedustelut ("tämä nuorukainen tahtoisi neitaa akakseen", "se on oikein meidän mieleen"), lahjojen jakaminen neidon perheelle (irgän valmistama ja koristelema vyö, sormuksia, solkia, helmiä, huiveja) ja parin ajoporojen vaihtaminen.

24. neidot keräävät kosijoille punaisia marjoja (toisen tiedon mukaan marjoista valmistetaan erityistä hilloa).

25. setukaiset kosivat kahden kesken metsässä (jos suhde halutaan julkistaa saapuu kosija myöhemmin neidon talolle).

26. setukaisten kosintaan kuuluu neidon talolle matkaaminen, juomaleilin laskeminen tuvan pöydälle (lupa laskemiseen äidiltä, äidinäidiltä ja neidolta), huivin ojentaminen neidolle, vastalahjan sitominen juomaleiliin, kosijan talolle palaaminen, vastalahjan vieminen kosijan äidille, neidon talolle palaaminen 7 päivän päästä (mukana kosijan sukulaisia), hääleivän asettaminen pöydälle (asettajana neidon äiti), neidon tuominen kosijoiden eteen, lahjojen vaihtaminen, neulakorun eli syänkorun ojentaminen neidolle (ojentajana kosijan äiti), kenkien ojentaminen neidon äidille, vieraiden kestittäminen, parin ohjaaminen nukkumaan ja kosijan sukulaisten poistuminen.

27. neidon äiti tarkastaa kosijan silmät päreen valossa häitä edeltävänä iltana.

28. saamelaiset kosivat 3 vuotta minkä ajan pari asuu yhdessä (sukulaiset käyvät katsomassa paria, toisena vuonna tuodaan lahjoja, kolmantena vuonna järjestetään häät jos molemmat tyytyväisiä).

29. ylkä ojentaa kosijaisissa neidolle liinan kulman, sanoo "jos katsot vertaiseksesi niin tartu tuohon" ja vetää neidon lähelleen (voidaan tarjota kolmasti jolloin tartutaan kolmannella kerralla).

30. kosioliinoja voidaan vastaanottaa niin monta kuin on kosijoita (mieluisan kosijan liina repäistään kädestä, epämieluisan annetaan takaisin).

31. neidot kosivat keräämällä tuokkosiin punaisia marjoja ja antamalla tuokkoset mieleisille pojille sopivalla hetkellä.

32. virolaiseen kosintaan kuuluu kuulolla käyminen (nuorukaisen naispuolinen sukulainen käy neidon talolla juomaleilin kanssa), leilin vastaanottaminen, kosimaan saapuminen puhemiehen (peiuisa, isamees) kanssa (uuden kuun aikaan, kosija odottaa talon ulkopuolelle), neidon etsiminen neitojen parvesta (puettu samannäköisiksi), juomaleilin laskeminen tuvan pöydälle (peiuisa), leilistä maistaminen (neito ja vanhemmat), yhdessä ruokaileminen ja lahjojen (kosjapandid) vaihtaminen (neidolle esiliina tai puukko, äidille esiliina, sisarille huivit, isälle lakki tai piippu, veljille lakit tai kaulaliinat).

33. virolaista kosintaa seuraa kädenanti eli käenanded (sarvede viimine, kiheldus) johon kuuluu neidon talolle saapuminen (nuorukainen ja vanhemmat) juominkien, syötävien ja lahjojen kanssa ja lahjojen asettaminen neidon häävakkaan.

34. saamelaiset käyvät kosimassa syksystä sydäntalveen (häitä vietetään kevättalvella ennen kesäleiriin siirtymistä jos molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä).

35. saamelaiseen kosintaan kuuluu alustavan lahjan (huivi) antaminen, läheistä sukua olevan puhemiehen tai naisen valitseminen, alustava tiedustelu neidon kodalla, porojen vaihtaminen, parhaimpiin vaatteisiin pukeutuminen, porojen koristeleminen värikkäin helyin, neidon leiriin matkaaminen, lähestymisluvan pyytäminen kiviä kolistelemalla, kodan ympäri ajaminen kolme kertaa, kodasta kurkistaminen myöntävän vastauksen merkiksi, neidon vieminen toiseen kotaan, kotaan kurkistaminen puhemiehen tai naisen toimesta, kotaan istuutuminen, piipun sytyttäminen ja tarjoaminen neidon vanhemmille, asian esittäminen kiertoilmaisuja käyttäen, neidon vanhempien puhutteleminen arvonimin, lahjojen asettaminen porontaljalle (kuppi, kattila, lusikoita, petivaatteet, vyö, juhlapuku eli volpi), vastalahjojen antaminen ja yöpyminen.

36. saamelaiseen kosintaan kuuluu neidon suuteleminen nenällä ja suulla ja nostaminen poron selkään (kosijan toimesta).

37. saamelaiset vahvistavat kosinnan iskemällä tulta piikivellä (syttymisestä katsotaan enteitä).

38. unkarilaiseen kosintaan kuuluu yöstely, rakkauslahjojen vaihto ja julkinen kosiminen neidon vanhempien luona.

39. mordvalaiset pitävät kosinnan merkkinä neidon palmikkoriipuksen (kistjutska) viemistä (kaapataan päästä).

40. karjalaisneidot kantavat vyöllä erityistä kosimiseen käytettyä puukontuppea (valmistetaan koivuntuohesta, roikutetaan hameen kauluksessa selän takana, toisaalla ripustetaan pirtin peräseinälle).

41. karjalaismiehet kosivat jättämällä puukon neidon tyhjään tuppeen (hyväksynnän merkkinä ruokailu neidon perheen kanssa, kosinta hylätään palauttamalla puukko tai jättämällä puukko oven ulkopuolelle).

42. karjalaiset vahvistavat kosinnan lyömällä kättä kepin päällä pirtin kurkihirren alla (keppiä pitelevät neidon isä ja kosijan puhemies, vanhemman tavan mukaan sukujen vanhimmat, kädeniskun jälkeen suoritetaan lahjanvaihto eli peäraha).

43. kosijaisia kutsutaan nimin naittajaiset, kättäjäiset, kysyjäiset, tupakaiset, lujuset, antajaiset ja rahomiset.

44. saamelainen kosija kertoo "nähneensä poron, kadottaneensa sen ja seuranneensa jälkiä neidon kodalle" (vertauskuvin puhumisen tärkeydestä).

45. tietäjä valmistelee kosiojoukon voitelemalla otsat ja korvalliset umpilammesta tuodulla vedellä (aloittaen ylkästä).

46. kosimiseen käytetty kirjailtu liina sidotaan kahden kesken tai julkisesti sukulaisten edessä.

47. moksalaisten kosintaan kuuluu kosijan perheen kodinhaltijoille (kud-azyrava) ja esivanhemmille pyhitetyn mesileivän vieminen neidon talolle yöllä, leivän laskeminen talon portin pielipuulle tai pöydälle, äänekkäästi huutaminen, kosijoiden takaa-ajaminen neidon sukulaisten toimesta ja kosinnan hyväksyminen uhraamalla leivästä neidon perheen kodinhaltijoille ja esivanhemmille (uhraajana neidon isä).

48. moksalaiset hylkäävät kosinnan heittämällä kosioleivän pois. 

49. mordvalaiset sopivat kosijaisissa paikan mistä neito "ryöstetään" hääpäivänä (ryöstötavat jäljittelevät vanhempina aikoina sattuneita oikeita ryöstöjä).

50. mordvalaiset kutsuvat kosijaisia nimin odirvan simene (neidon juominen) ja parste tsijamo (kosia hyvästi).

51. mordvalaisten kosintaan kuuluu kintaat käsissä suoritettu kädenlyönti (kättelyn aikana poltetaan pärettä tai tuohta, kättely kestää palamisen ajan), tuoppien juominen (joista neidon vanhemmat ensin kieltäytyvät), esivanhempien ja kodinhaltijoiden suostumuksen pyytäminen ja kosioleivän laskeminen talon pöydälle (leivän vastaanottaminen myöntävä vastaus).

52. mordvalaisten kosiotapoihin kuuluu kahden kannoistaan yhteen sulatetun kynttilän sytyttäminen talon pyhään nurkkaan ja pitkän iän ja yhteisen elämän pyytäminen parille.

53. moksalaisten kosijaisiin valmistetaan kaksi valtavaa piirakkaa jotka paloitellaan ja syödään uusien sukulaisten kesken.

54. moksalaisten kosiminen kestää 1-2 vuotta minä aikana kosija tuo neidolle lahjoja ja kotitalonsa hunajasta valmistettua mesijuomaa.

55. marien kosintaan kuuluu neidon pyytäminen salaiseen tapaamiseen (iider ondzas), neidon talolle matkaaminen edellä kulkijan (ondzets kosse) ja kosioleivän kanssa, neidon vanhempien suostumuksen pyytäminen, leivän asetettaminen talon pöydälle, kosijan talolle palaaminen, neidon talolle palaaminen kosijan isän kanssa, neidon piiloutuminen aittaan, neidon juominen (pari seisoo keskellä tupaa neidon isän kysyessä kosijalta "rakastaenko otat" ja neidolta "mielelläsikö menet"), maljojen vaihtaminen, kodinhaltijoiden rukoileminen kosioleivät käsissä, leipien paloitteleminen, leivänpalojen heittäminen tuleen (Tulen emo), leipien syöminen, lahjojen jakaminen ja pitkän iän, lapsien, karjan ja mehiläisten pyytäminen parille Jumon-avalta.

56. marien kosiotapoihin kuuluu neidon "ryöstäminen", viestin lähettäminen neidon vanhemmille ja vanhempien "lepytteleminen" tarjoiluin ja lunnasrahoin.

57. udmurtit kutsuvat kosijaisia nimin nyl juan (neidon kysely) ja nyl inan (neidon tiedustaminen).

58. udmurtit tulevat kosimaan ylkän, ylkän vanhempien ja edellä kulkijan (az-vetlis) kanssa.

59. udmurttien kosintaan kuuluu edellä kulkijan luona majaileminen, lähestymisluvan pyytäminen neidon vanhemmilta, neidon talolle matkaaminen, neidon suostumuksen tiedusteleminen ("itse neito tietää"), sopimuksen vahvistaminen juomalla kaksi maljaa puolilleen, kaatamalla loput kolmanteen ja pyytämällä neitoa juomaan maljasta (myöntävän vastauksen merkki), yhteisen aterian nauttiminen, kosiolahjojen (vyö, huivi) jakaminen edellä kulkijan välityksellä (annetaan pyyhkimällä lahjalla kasvot sanoin "olkoon lahja suuri, olkoon lahja onnellinen") ja onnen pyytäminen yhteen meneville esivanhemmilta ja jumalilta.

60. udmurtit kutsuvat kosijoiden toista vierailua "suureksi kosinnaksi" (tilaisuudessa läsnä neidon koko suku).

61. hantit peittävät neidon kasvot kosinnan ajaksi kankaalla tai nahalla (kosijan kasvot peitetään neidon vanhempien läsnäollessa, kosija poistuu kodasta takaperin neidon perheeseen katsomatta).

62. nenetsit kosivat jättämällä neidon vanhempien kotaan ketunnahan (hyväksytään ottamalla vastaan, hylätään lähettämällä takaisin). 

63. virolaisten kosinta alkaa kuulostelusta (kuulamine) missä pojan sukuun kuuluva vanhempi nainen (kuulueit) matkaa neidon talolle (perillä rupatellaan niitä näitä, kehutaan neitoa ja tämän perhettä ja nostetaan pöydälle juomaleili, jos otetaan vastaan lähdetään kertomaan hyvät uutiset pojan perheelle).

64. virolaiset kosivat keväällä uuden kuun jälkeen (kosimaan tulee nuorukainen ja tämän vanhin sukulainen, mukaan otetaan lahjoja ja juomaleili).

65. virolaiseen kosintaan kuuluu neidon talolle matkaaminen (perillä kerrotaan oltavan "eksynyttä eläintä etsimässä"), kosijoiden ohjaaminen aittaan (minne "eläimen kerrotaan piiloutuneen"), kosinnan vahvistaminen juomalla kosijoiden tuomasta leilistä, vieraiden kestittäminen ja lahjojen vaihtaminen (neidolle liina, huivi ja puukko, koko perhe lahjotaan).

66. karjalaiseen kosintaan kuuluu parhaimpiin vaatteisiin pukeutuminen, kosiolahjojen (huiveja, koruja) kääriminen nyytteihin, kekäleiden laittaminen kenkiin, karvaiseen vyöhön vyöttäytyminen, kosimaan lähteminen istualtaan kotituleen katsoen, halon heittäminen kosijoiden perään (asennosta ennustetaan), neidon talolle matkaaminen (ensimmäisestä vastaantulijasta ennustetaan), päällysvaatteet päällä ja lakit silmillä pöytään käyminen (jos suopea vastaanotto riisutaan vaatteet), talonväen tervehtiminen sanoin "terve täh taloh, nyt elgeä pangoa pahaks, elgeägä viegeä vihaks, hyvät isännät ja hyvät emännät, ennen käymmö muiksi vierahiks, nyt lähimmö sulhasiks", tervehdykseen vastaaminen sanoin "ei hyväss vigoa, jagsoika, jagsoika hyvät vieraat", aikeista ilmoittaminen sanoin "olemme etsineet lintua, mill ei siipiä eikä häntää", ilmoitukseen vastaaminen sanoin "ettei ainakaan pirtissä ollut jollei ulkona jossain", pirtistä poistuminen, pihapiirin kiertäminen, neidon piilopaikkaan saapuminen, sarvekkaan eläimen tiedusteleminen ("semmoista elävää millä sarvet ympäri pään"), piilostaan saapuvan neidon osoittaminen ja lahjojen ojentaminen neidolle.

67. kosiotapoihin kuuluu lahjojen laskeminen neidon talon pöydälle ja korjaaminen pöydältä kankaan tai esineen avulla (pyyhkäistään helmaan, vältellään lahjoihin koskemista).

68. kosiolahjat lasketaan pöydässä istuvan neidon helmaan, käteen, vasemmalle povelle tai kaula-aukkoon (kosinnan uskotaan olevan sitova jos lahjat saadaan paljasta ihoa vasten, "tarttui mieheen").

69. kosinta hyväksytään pitämällä lahjat pöydällä, helmassa, kädessä tai povessa (jos kosija ei miellytä avataan hameen hakaset ja annetaan lahjojen pudota lattialle).

70. vastaanotetut kosiolahjat asetetaan vakkaan, koriin tai pehmeälle kankaiselle alustalle.

71. kosiotapoihin kuuluu kättäjäiset eli kosijan ja neidon käsien yhteen laittaminen, käsien erottaminen vanhempien toimesta, erityisten sulhaspiirakoiden leipominen, aterian valmistaminen kosijoiden tuomista aineksista, kalan, voin ja leivän kantaminen pöytään (neidon äiti), yhdessä ruokaileminen, kosijoiden poistuminen ja kosijoiden kutsuminen susiksi ("meillä käy viime yönnä susii").

72. unkarilaiset etsivät kosiessaan "kyyhkystä", virolaiset "lintua" eli "hanhea" (mieluisilta kosijoilta kysytään "minkä värinen lintu" ja annetaan lupa etsiä, epämieluisille vastataan "ettei tiedetä linnusta").

73. kosinta voidaan hyväksyä etukäteen asettamalla vastalahjoiksi tarkoitetut esineet talon pöydälle.

74. neidon tulee pysyä kosinnan aikana eleettömänä tai käsitöihinsä keskittyneenä.

75. kosiolahjoiksi annetaan sukkia, lapasia ja paitoja (kosijan äidille esiliina).

76. kosinnassa käytettyyn juomaleiliin kiinnitetään värikkäitä nauhoja.

77. kosiolahjoiksi annetaan värikkäitä huiveja, rintasolkia, saaleja, kaulakoruja, korvakoruja, pellavakankaita, punaisia hameita, vihreitä liivejä, vöitä, kaulaketjuja, sormuksia, rintaneuloja, pääliinoja, lusikoita, neuloja ja kenkiä.

78. kosiolahjoja kuljetetaan liinassa, nyytissä tai vakassa (lahjojen tulee olla itse valmistettuja, lahjoihin kirjaillaan tai veistetään viestejä jotka vain mielitietty voi ymmärtää). 

79. kosijaisia kutsutaan nimin kosiot, kuuliaiset, kysyjäiset, naittaiset, merkkijäiset, liitot ja kättäjäiset.

80. kosintaa seuraava lahjanvaihto suoritetaan pirtin sillan eli lattian liitoksella paikassa missä ovipuolen ja peräosan lattialankkujen päät kohtaavat ("alla kuulun kurkihirren"). 

81. kosintaa seuraavaan lahjanvaihtoon kuuluu "sopivan paikan" etsiminen lattialta, paikalle astuminen, korennon eli kepin päihin tarttuminen, parin asettuminen korennon vastakkaisille puolille, korennon nostaminen parin vyötäisten tasalle, rintasoljen ojentaminen korennon yläpuolelta kosijan toimesta (vasemmalla kädellä), sukkien ojentaminen korennon alapuolelta neidon toimesta (oikealla kädellä), lahjojen piilottaminen kilpaa, korennon tai köyden yli hyppiminen tasajalkaa ja sukujen välinen korennonveto.

82. kosiotapoihin kuuluu lattiapuiden liitokselle astuminen, käsistä tarttuminen ja liitoksen kohdalla suoritettu tervehtiminen (toisen tiedon mukaan kositaan pirtin poikki kulkevan ovensuuorren kohdalla).

83. karjalaiset kosijat kertovat "ajaneensa ilvestä jonka jäljet johtivat talolle" (jos mieluisia annetaan etsiä piiloon mennyttä neitoa, epämieluisille kerrotaan jälkien johtavan metsään).

84. kosijat ilmoittavat aikeistaan sanoin "olis aikomusta juua karhun vakkoja tässä talossa" (jos mieluisia toivotetaan peremmälle sanoin "ol lämmintä laesta lattiaan ja pitkällen soapi mennä mihin haluuvat").

85. kosijat kertovat olevansa "outoa eläintä" tai "kotkaa" ajamassa.

86. poroa kosiolahjaksi annettaessa matkitaan eläimen ääntä (jonka muut läsnäolijat toistavat).

87. kosiolahjoja annettaessa muistetaan perheiden kodinhaltijoita (saavat yhtä paljon lahjoja kuin muutkin perheenjäsenet).

88. virolaiset nuoret tutustuvat ja kosivat marjoja ja pähkinöitä kerätessään (oma rauha).

89. vatjalaisten kosintaan kuuluu kosijan puhemiehen (vahennika) matkaaminen neidon talolle ("omenapuuta ostamaan"), sukulaisten kutsuminen, kynttilöiden sytyttäminen esivanhempien nurkkaan, kosioliinan esiin ottaminen, levittäminen ja ojentaminen kosijalle (neidon vanhemmat), vastalahjan antaminen, kosijan ja neidon äidin huulten pyyhkiminen liinalla, maljojen juominen, kosijan sukulaisuuden tunnustaminen, kosijan karkottaminen talosta (nuorten neitojen toimesta), uuninsuun kolisteleminen kepein, neitojen laulu, kylän läpi kulkeminen neitojen kulkueessa (rinta rinnan), sukulaisten hyvästeleminen ja vieraiden poistuminen neidon talosta (kosija jää yöksi).

90. komien kosintaan kuuluu neidon huivin sieppaaminen (odotetaan käyvän hakemassa huivin takaisin, suostumuksen merkki jos ei hae).

91. obinugrilaiset kilpailevat neitojen suosiosta porojen määrällä (kosio ja häälahjoiksi annetaan kymmeniä poroja).

92. kolttasaamelaisten kosintaan kuuluu neidon kodalle matkaaminen, veden keittäminen kodassa, lämpimän juotavan tarjoaminen neidon vanhemmille, aikeista kertominen (aluksi kierrellen), neidon vastauksen odottaminen (vastaa kielteisesti tai kielteisesti ja myönteisesti), kosijan veistämän puukupin ojentaminen, kupin vastaanottaminen ja kupista juominen. 

93. saamelaiset kutsuvat kosintaa naaraskarhun pyynniksi (nobdza pivdon).

94. saamelaiseen kosintaan kuuluu kosijan reessä istuminen ("hyväksi onneksi"), matkaan lähteminen, matkasta ennustaminen (jos vastoinkäymisiä käännytään takaisin), neidon kodalle saapuminen, reessä odottaminen kunnes tervehditään, kodan ympäri ajaminen, kodan oviaukosta kurkistaminen (neito), kosijan ajokkaan päästäminen valjaista (jos ei tulla päästämään lähdetään takaisin), kotaan käyminen, neidon ja neidon perheen tervehtiminen (tervehdykseen vastaaminen hyvä enne), juotavan tarjoaminen (vastaan ottaminen hyvä enne), kankaisiin käärittyjen lahjojen jakaminen, kosinnan vahvistaminen tulen yli kättelemällä (toisen tavan mukaan lyödään tulta tuluksilla, "jotta yhtyessään syntyisi lapsia kipinöiden tavoin"), porojen vaihtaminen (toisaalla puukkojen), neidon vanhempien kanssa neuvotteleminen, nuorten kahdenkeskinen kävelyretki (käsi kädessä palaaminen hyvä enne), yhdessä ruokaileminen (pari istuu sylikkäin) ja yhdessä nukkuminen ("päät yhdessä kuin sammakoilla").

95. saamelaisilla on hyväksyttyä elää yhdessä ilman kosintaa (tällöin miestä kutsutaan hirvaaksi ja naista vaatimeksi, "porojen tapa").

96. innokasta kosijaa verrataan soitimella olevaan ukkometsoon (saamen kihkah).

97. saamelaiset kutsuvat kosijan puhemiestä kosiosarveksi (koass-tsoarv), puhenaista suonenpunojaksi (suonn-pönni), morsianta lintuseksi (loddadz), nuorikkoa uudeksi vaimoksi (udd-kava) ja miestä uudeksi mieheksi (udd-almai).

98. kosijaisia kutsutaan nimin kiett-valdemkoatt ja vuoddmastam-peiv.

99. kolttasaamelaisten kosintaan kuuluu kosinnan pitkittäminen (vierailut ja vastavierailut), vertauskuvin puhuminen (pyydetään "suojaa rajuilmalta"), kosijoiden koetteleminen (ajetaan kodasta, "kaatuilevat" lumessa, päästetään takaisin sisään kolmannella yrittämällä), meluaminen, kodan ympäri ajaminen, tulen laittaminen, ruuan valmistaminen neidon perheelle, neidon ja kosijan saattaminen ahkioihin, parin ajokkaiden taluttaminen rinnakkain, käsikynkkää käveleminen, neidon poron sitominen kosijan poron perään, yhdessä ajaminen, kodalle palaaminen, neidon sukulaisten puhutteleminen (vastaavat "minne pää, sinne pyrstökin"), neidon asettuminen kodan lattialle (peitetään huivilla), neidon "herätteleminen", neidon lahjominen (huivi, kintaat, hamekangas, helmiä), neidon "sieppaaminen" kodasta, ruokien ja juomien kierrättäminen tulen ympäri, yhdessä ruokaileminen, parin istuminen huiviin peiteltynä kodan oven viereisessä nurkassa (toisen tavan mukaan erillisessä naimakodassa, naim-kuahtt), neidon "karkaaminen" kodasta, neidon "jäljittäminen", karanneen neidon istuttaminen ahkioon ja terveyden todistaminen (näytetään käsiä vanhempien kainaloiden välistä).

100. inkeriläisneidot pukeutuvat värikkäisiin hiusnauhoihin ja keltaisin helmin koristeltuihin myssyihin kosijoita toivoessaan ("pesen pääni päivän tullen, sininauhoilla sitelen, punanauhoilla punelen").

101. inkeriläiseen kosintaan kuuluu neidon talolle matkaaminen, neidon piiloutuminen ("yheksän lukon taakse, takalukko kymmenettä"), neidon pukeminen parhaimpiin vaatteisiin, valmisteluista ilmoittaminen ("päivä on noussut"), neidon ja ystävättärien palaaminen taloon, kosijoiden tuoman huivin sujauttaminen neidon paidan alle, helmaan, käsivarrelle tai rinnalle laitettujen käsien päälle (huivista voidaan ensin kieltäytyä), vastalahjojen antaminen (neidon oma huivi), kosijoiden poistuminen, neidon ympärille kerääntyminen ja neidon "hosuminen" ystävättärien toimesta.

102. inkerikoiden kosintaan kuuluu kosinnan vahvistaminen kättä lyömällä (välissä turkin palanen), parin onnen ennustaminen (kosijan syömien suullisten määrästä), kosijan paikalle istuminen paljain takamuksin (naimaonni), kosijoiden poistuminen, vastavierailulle lähteminen, saapumisjärjestyksestä ennustaminen (neito olallisten edellä hyvä enne), kosiolahjojen tarjoaminen takaisin, lahjojen antaminen uudestaan (huivi käsivarrelle, koru paidan alle), "revenneen" kosiohuivin nostaminen uunin päälle ja huivin "paikkaaminen" uudestaan antamalla tai uusia lahjoja antamalla.

103. kosiolahjat toivotaan otettavan vastaan kerralla (kutsutaan "hyviksi ilmoiksi", hyvä enne).

104. inkeriläistä kosintaa ohjaa "korentoämmä" eli suvun naimatavat tunteva vanha nainen (ohjaa menoja lyömällä keppiä lattiaan).

105. inkeriläiseen kosintaan kuuluu lahjan antaminen kotitulelle ja tulenhaltijalle (Tulen emä).

106. vatjalaiset kosijat tömistelevät saapuessaan maata ja pirtin lattiaa.

107. saamelaiset kutsuvat rukkasten antamista vasannahkojen (galbbe-nahkiid) antamiseksi, neidolle lahjoitettuja poroja nimellä miedustit ja kosijaa nimellä irgi.

108. tverin-karjalaiseen kosintaan kuuluu kosijan sukulaisten (suatot) suorittama alustava vierailu, kosijan talolle palaaminen, kosijan pukeminen tummiin kintaisiin ja turkkiin (karhuksi), toiselle vierailulle lähteminen, kosijan istuttaminen neitoa vastapäätä, toistensa katseleminen (katsojaize), kosijoiden poistuminen ja kolmannelle vierailulle saapuminen (kosinnan vahvistava kädenisku).

109. vienankarjalaiseen kosintaan kuuluu neidon talolle matkaaminen, neidon halaaminen ja letistä vetäminen (kosijoiden mukana tulevan vanhan akan toimesta), pirttiin astuminen sanoin "terveh tänne, läksimä sukuo suurentamah", neidon suvun kanssa neuvotteleminen, suostumuksen ilmaiseminen jättämällä tuohus palamaan ja sanomalla "tiesijä syötteä, tiijätte i antoa", käden lyöminen (kosijan ja neidon veli) ja käsien erottaminen neidon isän toimesta ("hyö ei niitä käsieh oteta pois ennenkun tullah ta erotetah").

110. vienankarjalainen neito kieltäytyy kosinnasta sanomalla "kiitos hyvä rahvas luvussa pitämöänä", puhaltamalla tuohuksen sammuksiin, heittämällä kintaat patsaan nenään ja poistumalla aittaan ("ettei menetä lempeään").

111. savolaiset käärivät kosiolahjat (sormus ja solki) palttinaiseen nenäliinaan jonka kosijan puhenainen yrittää sujauttaa neidon paidan sisään (mieluisan kosijan liina jätetään poveen, epämieluisan annetaan pudota lattialle).

112. marit hyväksyvät kosinnan asettamalla pirtin pöydälle limpun ja tarjoamalla leivästä kosijoille.

113. samojedit lähtevät kosimaan nuorukaisen ollessa 25-vuotias (matkaa suunnitellessa mietitään missä syntyi tyttölapsia 25 vuotta sitten). 

114. samojedien kosintaan kuuluu ensimmäiselle matkalle lähteminen (kosijan vanhemmat lahjojen kanssa, viivytään 7 päivää), neidon perheen kanssa neuvotteleminen, revonnahan lahjoittaminen, kosijan leiriin palaaminen, toiselle matkalle lähteminen (kosijan sukulaiset, viivytään 7 päivää), neidon kodan ympäri ajaminen kuudesti, kiertoilmaisuin puhuminen, neidon piilottaminen kosijoiden rekeen, neidon "katoamisen" ihmetteleminen, neidon kodan ympäri ajaminen kuudesti (iloisia huutoja huutaen), paluumatkalle lähteminen, kosijan kodan ympäri ajaminen kuudesti (iloisia huutoja huutaen), neidon "löytäminen" reestä, pitojen järjestäminen (löytyneen neidon kunniaksi), yhdessä ruokaileminen ja makuulle käyminen (neito nukkuu selkä poikaan päin).

115. karjalaisiin kosiotapoihin kuuluu neidon talolla käyminen, neidon tarkkaileminen (pyydetään tuomaan vettä), kintaan jättäminen talon orrelle ("älkeä näitä poltteat, myö vielä tulemma"), nuorten väliset keskustelut ("menkeä tsuhuttakkoa tyttö ta poika keskenänne"), kosinnan hyväksyminen julistamalla äänekkäästi "mie mänen" ja sytyttämällä talon pyhään nurkkaan kaksi kynttilää, käen iskeminen (sulhasen puhemies ja neidon isä, takin vasemman liepeen läpi) ja kosiolahjojen vaihtaminen (vaihdetaan parin puolesta).

116. kolttasaamelaisten kevättalviseen kosintaan (kehtsad) kuuluu alustava tiedustelu kosijan puhenaisen (suon-ponne, suonenpunoja) toimesta, kosijan kodalle palaaminen, kosijan (vuoddam) suorittamat valmistelut, neidon (kaavsaz) suorittamat valmistelut (valmistaa kosijalle lapasparin), terveyden todistaminen (näytetään paljaita käsiä vanhempien kainaloiden alta kysyen "lii tierven" johon vastataan "tierven lii"), käsien laittaminen yhteen ja parin saattaminen omaan kotaan (viettävät lopun ajan kahdestaan muiden juhliessa).

117. saamelaiset kutsuvat kosinnan ja häiden viettoon käytettyä kotaa naimakodaksi (najm-kuatti).

118. udmurtit ilmoittavat kosinnan tuloksesta pöytäliinan värillä (myönteisen vastauksen merkiksi valkoinen liina).

119. obinugrilaiset sitovat yhteen "seitsemän hyvää eläintä" (poroa) kosintaonnen parantamiseksi.

120. "otettiin sinun omasi, kolmin vuosin kosiottusi", "viisin vuosin kosjottuuse" (karjalaisia kosioaikoja).

121. "laski ukko uutta lunta, maahan hienoa vitiä, jo on sulho suorinnut, maan valio vaatinnut, ajoa karettelevi, piiähän pohjolahan" (kosimaan lähdetään ensilumien jälkeen).

122. "tules neiti korjahani, niin lasete laipeihe, neiti varsin vastoauve, konna tulkoh korjahasi, mana matkalan rekehe" (röyhkeästä tai epätoivotusta kosinnasta voidaan kieltäytyä suorin sanoin).

123. "konsapa meilä kosjat tullah, konsa armahat ativot, pyhänäkö vai suovattana, suovattana kosjat tullah, kunneppa sitä moate pannah, ukon uuteh aittah" (kosijoita majoitetaan aittoihin).

124. "jotta on seätty, jott on keätty, jott on koissani luvattu, jott on toitsi toivotettu" (keätty=kätelty, toitsi toivotettu=kutsuttu toiselle vierailulle, kosintaa vahvistavia toimia).

125. "on kukko kuihuttoassa, mesimarja moanittoassa, omenaini ottoassa, vain on susi syöttöässä, karhu katsellessa, piru piellessä" (kosioajan tarkoituksesta, ihmisten käytös muuttuu ajan myötä). 

 

126. "kun ei ole tännempänä, niin tulkoo tuonnempoo, tulkah venehellä vettä, telikällä tietä myöten, suksella mäkie myöten, kuuluu suolta ruosan roimeh, rannasta rejen ratsina, tuloo sulhaset suvesta, kosjoväki koillisesta" (kosijoiden saapuminen).

127. kosimaan lähdettäessä otetaan tuhkaa kotitalon hiilloksesta, laitetaan tuhka kosijan vasempaan kintaaseen, matkataan neidon talolle, ripotellaan tuhka lattialle salaa ja loihditaan "tulena siämes tulkoh, säkeninä siämes säihkyöh" (siäm=sydän).

128. "nouses veestä, Veen emäntä, rapakosta, rautahammas, helma hieno, hettiestä, kupla kultani kuvaos, nuoren miehen miehuoksi, väeks on vähän urohon, nuoren miehen miehuoksi" (kosijan tueksi kutsutaan Veen-emoa).

129. "kolmin vuozin kozottuos, nellin vuozin neuvottuos, viizin vuozin vihjattuos, kaksin vuozin katsottuos" (kosimisen kestosta).

130. "jogo rupiet Anni tytär tulemahko, engö tule, engö ole, minä lähten tedroksi lendoh, sinä jos lähtet tedroksi lendoh, minä lähten haukaksi händäh, minä lähten suurel merel, suureksi jorshsiksi pagenemah, minä hauvikse händäh" (kosiosanat vertauskuvallista vuoropuhelua).

131. "jo oli säätty, jo oli käätty, jo oli varsi varustettu, jo oli toitsi toivotettu, jo oli piennä tuuvitettu" (kosinnan hyväksyminen).

132. mansit hakevat puolison vastakkaisesta heimosta eli alkusuvusta (samaan toteemiin kuuluvien kanssa naiminen kiellettyä).

133. mansien kosintaan kuuluu välikäsien kautta suoritetut tiedustelut, tapaamiset, kosiomatkat, neidon perheen lahjominen ja kosinta.

134. inkeriläiset syövät kosinnan kunniaksi liittopiiraat joiden uskotaan vahvistavan liittoa (liittää=tarttua kiinni, yhtyä).

135. "tuo konsti kojolan poika, vuoli vuojen listehiä, kuukauen teki rekiä, lähteäkseen kosiin koriata Markettaa" (kosintaan valmistaudutaan rakentamalla rekeä).

136. "yhä ylkiä tulee, suvikauet sulhasia, käyvät kaarten kartanolla, kotiain kiertellen" (kodan ympäri ajaminen jatkui myöhemmässä hääperinteessä talon ympäri ajamisella).

137. "enne entiset eläjät, vennehell käy vettä myöte, suksill salloo myöte, hirviloill käy hirvitellen, karhuloill käy karhotellen, ei niin ku nyt nykyiset miehet käy pitkin kylän kattuu, neijon vartta vartioija, neijon koipii ne kolloot" (vieraaseen kyläkulttuuriin siirtymisen vaikutuksista).

138. "etsin mä neittä vellollein, kumppania kullallein, löysin mä neion niemen päästä, hienohelman heinikosta" (sisarukset toimivat välittäjinä).

139. "ei kilvon kosiissa käyä, kolmin käyään kosissa, nelin neittä pyytämässä" (kilpailemista vältellään).

140. "viikon soitin sarviani, kauan kaunotorviani, tul on ylkä vastahan" (kosijoita kutsutaan pillein ja torvin).

141. "anto se miulle aika kaulan, huivin viien hunnun verran, esiliinan ensinkiin, pani palmikon punasen, anto helmetkin heliät, se on mies mielehinen" (kosiolahjoja).

142. "käy miun neito korjohein, rekehein tekemähein, panemilleni pajuille, liittämilleni liistehille" (kosija pyytää neitoa valmistamaansa rekeen).

143. "sep on muoti meijä muassa, naiset ottuavat omansa, valitsuovat valkiuase, punaposke puolelliese, vereväise vierelliese", "kas on tuokin kaunis nähtä, kui neijot kosissa käyvvät, miestä nuorta noutamassa, etähällä etsimässä" (neitojen tekemistä kosiomatkoista).

144. "tyttö on tupel tult, naimavarrel valunt, ken tyttöö tuntoo, se tuppee tunkoo", "ken tahtoo tätä tyttöö, tupatko tuoho tuppee, tää tyttö on tupelle tullut", "täs o tyttö tupelle tullut, naisen varrelle valunut, ken tahtuoo ni tampatkuoo" (neidon pitkällä lappavyöllä roikkuva puukontuppi johon kosijat voivat sovitella puukkojaan).

145. "sie nuorin kosiomiesi, se hattu, joka sinulla, sitä ei kanna kaikki miehet, ei pojista puoletkana" (kosijan miehuutta vaativa päähine).

146. "varrai tulit poimimua, vast on puolat puolkypset, vast on lillukat lehel" (sanotaan liian nuorta neitoa kosimaan tulleelle).

147. selkuppien kosiotapoihin kuuluu leikki jossa neito heittää lettinsä (panis) pojalle, vetää tämän luokseen ja "ottaa itselleen" (lettejä yhdistetään lempeen, "kietoutua yhteen").

148. selkup-neito vastaa kosintaan kielteisesti istumalla majan suuaukolla (estäen pääsyn sisään) ja myönteisesti päästämällä nuorukaisen viereensä (vierekkäin istuminen kosinnan vahvistajana).

149. enetsien kosintaan kuuluu kosijan puhemiehen esittämä laulu ja laulun säestäminen shamaanin toimesta (helisyttää rumpukeppiään).

150. saamelaismies lähtee kosimaan ensimmäisen villiporon kaadettuaan (vastaa suomalaisten hirven kiinni hiihtämistä).

151. saamelaisten kosintaan (1-2v.) kuuluu neidon perheen luona vieraileminen ("mitä paremmin neitoa pidetään, sen parempi tästä tulee"), kosijan metsästys ja poronkäsittelytaitojen todistaminen, kosinnan hyväksyminen, asian ilmoittaminen sukulaisille ja lahjojen antaminen (poroja, makuusija, turkisvaatteita, astioita).

152. "kosijoiset ol ne ku alkuperäsis häähommiss oltih" (kosijaiset häitä vanhempi ja aidompi tapahtuma).

153. "kolmek kertaa velim patukasta ja kun ei sillon silmilles sylkeny nin arvasin ottaa vaimoksi" (kosiotapoja).

154. "se on siinä arveluksen alla ottaasko miehen vai ei" (kosioajan tarkoituksesta).

155. "arkena avijo katso, kosi tyttö työn teosta" (ahkeruus arvostettuja hyveitä).

156. "jolla on aittaan asiaa sillä on pattaan panemista" (kosijoihin kohdistuvista odotuksista).

157. "poiga kysyi luppa tydöilt, sapka tulla kossi" (kosintaa edeltävät kahdenkeskiset tapaamiset).

158. "nuremmalle odetti kodivävy" (nuorimmalle tyttärelle kotivävy, vanhemmat naitettiin lähikyliin).

159. "tyttöi anta sappav varred" (rukkaset).

160. "ko kozjotti ni se aika olti käsilyksissä" (kosinnan ja häiden välinen aika).

161. "hä kullaitti lezen naizen kera" (kullaittaa=tapailla, kosiskella).

162. "sur piraz oli kontissa" (kosimaan tulleilla).

163. "sui hiukset ku mät tyttölöil loks" (kosijoilta odotetaan siisteyttä).

164. "yks palig on käez, jalad on vastadikko, kummal on enem voima, se toizen nosta istumast" (kosijoiden kuntoa voidaan selvittää vetämällä väkikarttua).

165. "meil mamoi oli omast kyläst odettu mihelle", "miä odin napurin kyläst naizen" (puolisot valitaan läheltä).

166. "elä mä sille naizeks, se on nin äksy mez" (epätoivottuja piirteitä).

167. "miä un hänen turvaz, siz en hervi mittä" (toivottuja piirteitä).

168. "hä alka olla jo voziz" (vuosissa=naimaiässä).

169. "mez ja nain on yhen korgehukkaist" (yhenlaisuus).

170. "kuin vanhan siä aloit kävvä merel" (merellä käyminen mieheksi tulemisen mittoja).